Uusi tutkimuslähestymistapa syövän ehkäisyyn FAP: Bonnin lääkärit löytävät avainmekanismin

<p> <strong> Uusi tutkimuslähestymistapa syövän ehkäisyyn FAP: Bonnin lääkärit löytävät avainmekanismin </strong> </p>

Uusi tapa estää duodoksisuus / yhteys immuunisolujen ja pohjukaissuolen karsinooman välillä löydetty

Duhantutkimus, etenkin adenomatoottisen polypoosin (FAP) perheen yhteydessä, on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin. Bonnin yliopistollisen sairaalan tutkijat ja Immunosenationsaide²: n huippuosaamisklusteri Bonnin yliopistossa pystyivät tunnistamaan mekanismin paikallisessa immuunijärjestelmässä, joka suosii pohjukaissuolen karsinoomien kehitystä. Nämä havainnot voisivat tarjota uusia lähestymistapoja tämän tyyppisen syövän varhaiseen havaitsemiseen ja ehkäisyyn, joka liittyy perinteisesti suuriin riskeihin.

FAP: stä kärsivät ihmiset ovat lisääntyneet huomattavasti pohjukaissuolen pahanlaatuisen kasvaimen kehittymiseen. Tällä hetkellä tärkein ehkäisy koostuu huolellisesta endoskooppisesta seurannasta, jossa esiasteet, kuten polyypit, poistetaan. Tällä menetelmällä on kuitenkin myös omia riskejä, eikä syövän estämiseksi ole erityisiä terapeuttisia toimenpiteitä. Siksi tutkijat keskittyvät muiden riskitekijöiden tunnistamiseen voidakseen ymmärtää paremmin sairauden kehitystä.

Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että tyypin 3 synnynnäiset imusolut (ILC3) esiintyy FAP -potilaiden pohjukaissuolella lisääntyneessä määrin. Näillä immuunisoluilla näyttää olevan rooli syövän kehittämisessä tuottamalla Messenger-ainetta interleukiini-17A (tuottaen IL-17A), joka edistää haitallisten molekyylien tuotantoa. Nämä molekyylit, jotka tunnetaan nimellä reaktiiviset happilajit (ROS), voivat vahingoittaa solujen geneettistä materiaalia ja edistää siten syövän kehitystä.

Tutkimustulokset avaavat uusia näkökulmia terapeuttisiin interventioihin. Erityisesti IL-17A: n kohdennettu vaikutus pohjukaissuolessa voisi olla innovatiivinen lähestymistapa pohjukaissuolen karsinoomien ehkäisyyn. Paikallisen immuunijärjestelmän kohdennettu modulaatio voi siten olla arvokas lisä nykyiseen puhtaan endoskooppisen seurannan käytäntöön.

Nämä tärkeät tulokset ovat monitieteisen yhteistyön tuote saksalaisten tutkimuslaitosten välillä, ja ne julkaistaan ​​”Nature Communications” -lehdessä. Löytö vaatii syvempää vuoropuhelua tulevaisuuden terapialähestymistavoista ja tarjoaa toivoa niille, joihin tauti vaikuttaa.