Sisäministerit vaativat tiukempia turvapaikkapolitiikkaa siirtolaisuutta ja ääriliikkeitä vastaan!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Liittovaltion sisäministeri Dobrindt vaatii Bremerhavenin sisäministerikonferenssissa turvapaikkajärjestelmän uudistamista maahanmuuton vähentämiseksi.

Bundesinnenminister Dobrindt fordert auf der Innenministerkonferenz in Bremerhaven eine Reform des Asylsystems zur Migrationsreduktion.
Liittovaltion sisäministeri Dobrindt vaatii Bremerhavenin sisäministerikonferenssissa turvapaikkajärjestelmän uudistamista maahanmuuton vähentämiseksi.

Sisäministerit vaativat tiukempia turvapaikkapolitiikkaa siirtolaisuutta ja ääriliikkeitä vastaan!

Mitä Saksan sisäpolitiikassa tapahtuu? Kolme päivää kestäneessä Bremerhavenin sisäministerikonferenssissa, jota johti Bremenin sisäasiainministeri Mäurer (SPD), liittovaltion sisäministeri Dobrindt teki selväksi, että liittovaltion hallitus pyrkii tiukentamaan yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Kokouksen tavoitteena on lähettää vahva signaali muuttoliikkeen vähentämiseksi. Yli 80 esityslistakohdassa ei käsitelty pelkästään maahanmuuttokysymyksiä. Myös sähköisen asumisen seurannan aihetta käsiteltiin osana naistenmurhien torjuntaa.

Toisessa kohdassa ministerit keskustelivat siitä, miten AfD:tä tulisi käsitellä, varsinkin jos oikeuslaitos luokittelee sen ehdottomasti äärioikeistoksi. Aihe on räjähdysaltis, koska liittovaltion perustuslain suojeluvirasto (BfV) valvoo AfD:tä tarkasti. Tagesschaun mukaan AfD on luokiteltu "varmasti äärioikeistoksi" sen ääriliikkeiden vuoksi. Päätös perustuu sisäiseen selontekoon, joka korostaa puolueen ihmisarvoa loukkaavia asenteita.

Painopisteenä äärioikeisto

Perustuslain suojeluvirasto on osoittanut selvästi, että AfD toimii etnisesti nationalistisella retoriikalla. Mathias Quentin kaltaiset tutkijat mainitsevat kolme pääperiaatetta, jotka johtivat puolueen luokitteluun äärioikeistolaisiksi: ihmisarvon, demokratian ja oikeusvaltion loukkaukset. Ongelmat heijastuvat myös puolueen jäsenten, kuten Hannes Gnauckin ja Alice Weidelin, lausunnoissa, jotka puhuvat toistuvasti negatiivisesti maahanmuuttajataustaisista ihmisistä. Jos uskot AfD:tä, ne kansalaiset, jotka ovat muuttaneet muslimivaltaisista maista, eivät ole tasa-arvoisia.

Nykyinen poliittinen tilanne on sitäkin huolestuttavampi, koska äärioikeistolaisten väkivaltaisuuksien määrät ovat nousseet jyrkästi. Vuonna 2024 tällaisia ​​rikoksia kirjattiin 37 835, mikä on 47,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Huolestuttavaa on myös väkivaltaisten äärioikeistolaisten lisääntyminen, joiden potentiaali on ollut yhteensä noin 15 300 henkilöä, mikä on merkittävä kasvu edellisiin vuosiin verrattuna.

Yhteiskunnalliset vaikutukset ja haasteet

Äärioikeistoliikkeiden kehittyminen Saksassa on edelleen keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Mielenosoitukset, jotka usein pyörivät esimerkiksi turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa, ovat edelleen korkealla tasolla. Verfassungsschutzin tietojen mukaan vuonna 2024 järjestettiin noin 360 äärioikeistolaista mielenosoitusta, joissa painotetaan usein yhteiskunnallisia ja antisemismiä. asemat.

Poliittisten toimijoiden on siksi kohdattava kiireesti tämä haaste, joka ei ainoastaan ​​koettele demokraattista järjestystä vaan myös yhteiskunnallista rinnakkaiseloa. AfD käyttää fiksusti teknistä termiä ”uudelleenmuutto” vuoden 2025 liittovaltiovaalien vaaliohjelmassaan ja asettuu siten selkeästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puoluekieltoprosessi voi pian nousta uudelleen puheenaiheeksi, kun keskustelu äärioikeistolaisten suuntausten käsittelystä käy yhä kovempaa.

Kaikki tämä nykyinen kehitys osoittaa, että politiikan ja yhteiskunnan haasteet liittyvät läheisesti toisiinsa. Päivittäisiä kysymyksiä, kuten maahanmuuttokysymyksiä ja ääriliikkeiden käsittelyä, on käsiteltävä yhdessä turvallisen ja oikeudenmukaisen rinnakkaiselon varmistamiseksi Saksassa.