Lintuinfluenssakatastrofi: Maanviljelijä taistelee tulevaisuudesta Ala-Saksissa!

Lintuinfluenssakatastrofi: Maanviljelijä taistelee tulevaisuudesta Ala-Saksissa!

Lintuinfluenssa iskee täydellä voimalla Ala-Saksissa. Alueelta kotoisin oleva maanviljelijä Holger Nöhrnberg havaitsi munivien kanojen epätavallisen käyttäytymisen jo lokakuussa. Eläinlääkärit epäilivät välittömästi pelättyä tautia, joka johti hänen tilallaan noin 1 000 kanan tappamiseen. Tämä on kuitenkin vain osa paljon suurempaa ongelmaa: 5. marraskuuta mennessä yhteensä 763 629 eläintä oli tapettu tänä vuonna lintuinfluenssan vuoksi, kuten Ala-Saksin maatalousministeriö ilmoitti. Tämä tilanne on suuri haaste kärsiville maanviljelijöille, jotka joutuvat kohtaamaan taloudellisia vaikeuksia. Nöhrnbergin myyntiautomaatti on ollut tyhjä lokakuun puolivälistä lähtien, koska se ei voi enää myydä munia. Toivo kriisin pian päättymisestä on edelleen epävarma, varsinkin kun hänen toimittajansa on rajoitetulla alueella.

Lintuinfluenssa on levinnyt kulovalkean tavoin lokakuun puolivälistä lähtien erityisesti Cloppenburgin alueella, jossa siipikarjatiloilla on jo yli 30 taudinpurkausta. Pelkästään tällä alueella on 2 257 maatilaa, joissa on noin 12,3 miljoonaa eläintä, mikä selittää suuren alttiuden tällaisille taudinpurkauksille. Viranomaiset ovat asettaneet suoja- ja valvontavyöhykkeitä, joihin sisältyy lintujen tuonti- ja vientikielto. Ensimmäisillä alueilla, kuten Stade ja Verden, metsästäjät voivat jopa tappaa sairaita nostureita lyhentääkseen eläinten kärsimystä huolimatta liittovaltion luonnonsuojelulain mukaisista erityisistä suojatoimenpiteistä.

Valoisia kohtia ja haasteita maataloudelle

Tilanne on erittäin stressaava Ala-Saksin maanviljelijöille. Nöhrnberg kuvailee tilannetta "täydelliseksi katastrofiksi". Emotionaalinen päätös kanojen tappamisesta oli erityisen vaikea viljelijälle, joka työskentelee eläintensä kanssa päivittäin. Mutta pelot menevät enemmän kuin eläinten menetys. Epävarma tarjonta kiellon purkamisen jälkeen vaivaa maanviljelijöitä, kun he luottavat uusiin kanoihin saadakseen liiketoimintansa taas käyntiin.

Eläintautien hallinnan taakan lisäksi eläintautipolitiikkaa on kritisoitu toistuvasti. Valtion eläinsuojeluedustaja Julia P Feier-Schlichting vastustaa selvästi tehdasviljelyä ja vaatii toimenpiteitä eläinten hyvinvointiohjeiden parantamiseksi. "Virus voi levitä saastuneiden jalkineiden ja välineiden kautta", asiantuntijat varoittavat ja korostavat yhtenäisten turvatoimien tarvetta.

Katse tulevaisuuteen

Nykyiset haasteet osoittavat selvästi, kuinka herkkä karjankasvatusjärjestelmä on. Lähes 700 000 eläintä on jo kuollut tai tapettu, ja tilanne on edelleen jännittynyt. Samalla kun viranomaiset jatkavat ratkaisutyötä, maanviljelijöiden on oltava varovaisia ​​ja huolestuneita tulevaisuudesta. Väestön vahvistamisen ja jäljellä olevien eläinten suojelun on nyt oltava ensisijainen tavoite. Eläinten hyvinvointi ja yritysten olemassaolo riippuvat toisistaan ​​enemmän kuin koskaan.

Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta toivoa paranemisesta on edelleen, sillä maanviljelijät tunnetaan hyvistä käsistä kriisiaikoina ja siitä, että he eivät luovuta. Nähtäväksi jää kuitenkin, onko tämä kriisi pian ohi, sillä kaikki ratkaisut ovat edelleen vain alkeellisia ja epävarmuutta on jäljellä.