Eurooppa risteyksessä: yksin Venäjää ja Kiinaa vastaan?

Eurooppa risteyksessä: yksin Venäjää ja Kiinaa vastaan?

Saksassa ja erityisesti täällä Kölnissä turvallisuuskysymys on jälleen keskustelun keskipisteessä. Naton yli seitsemän vuosikymmenen ajan takaama turvallisuus joutuu yhä useammin koetukselle. Geopoliittinen tilanne on muuttunut dramaattisesti itsevaltioiden – kuten Venäjän, Kiinan ja jopa USA:n – törmäyksen myötä. Tämän kehityksen myötä käy selväksi, että Eurooppa saattaa tulevaisuudessa joutua vahvistamaan itsenäistä puolustuskykyään suojautuakseen mahdollisilta uhkilta. Tässä vaiheessa Osthessen-News raportoi, että... aloitetaan keskeinen keskustelu.

Viime vuodet, erityisesti Donald Trumpin presidenttikausi, ovat osoittaneet, että Yhdysvaltojen tukea Euroopalle ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä. Tämä olettamus osoittautui virheelliseksi arvioksi; Yhdysvallat näyttää olevan vähemmän halukas puolustamaan Euroopan turvallisuutta. Ei siis ole yllättävää, että Euroopan tulevasta roolista maailmassa keskusteltiin viimeisessä Naton huippukokouksessa Haagissa kesäkuussa 2025. Kokous oli suurin turvallisuuspoliittinen mullistus sitten kylmän sodan päättymisen, jossa myös Naton puolustuskykyä oli tarkoitus vahvistaa (liittovaltion hallitus raportoi, että ...).

Henkilökohtainen vastuu ja haasteet

Eläkkeellä oleva prikaatikenraali Rainer Meyer pitää 24. heinäkuuta Bronnzellissä esitelmän, jossa käsitellään juuri näitä aiheita. Hän kehottaa eurooppalaisia ​​mahdollisesti ottamaan vastuuta, jotta he eivät joutuisi Venäjän, Kiinan, Iranin ja muiden länsivastaisten toimijoiden mahdollisen vastaliiton varjoon. Kuten Natoa koskeva keskustelu osoittaa, Euroopan valtiot eivät ole enää suurvaltoja, vaan keskivaltoja, joilla on alueellisia etuja. On kyseenalaista, voiko paluusta yhteiseen eurooppalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin tulla todellisuutta (De Gruyter Brill raportoi, että…).

Euroopan sotilaallisen yhteistyön lisääminen saattaa olla tarpeen turvallisuuspuutteiden kuromiseksi. Erityisesti Saksa nähdään Naton potentiaalisena selkärankana Euroopassa. On kuitenkin selvää, että Bundeswehria ja sotilaallisia valmiuksia on parannettava merkittävästi, jotta voidaan kuroa umpeen Yhdysvaltojen läsnäolon menettämisen aiheuttamat aukot yhä monimutkaisemmassa turvallisuustilanteessa. Tavoitteena olisi jopa 460 000 sotilasta aktiivisissa ja reserviyksiköissä. Tämä on sopusoinnussa Naton kahden prosentin tavoitteen kanssa, jonka Saksa haluaa saavuttaa vuoteen 2024 mennessä (liittovaltion hallitus raportoi, että...).

Muutoksen polku

Kuten Naton huippukokouksessa jo kävi ilmi, puolustusteollisuuden vahvistamisessa ja sotilaallisten valmiuksien laajentamisessa on selkeä tarve toimia. Puolustusmenojen kasvu 3,5 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä osoittaa myös, että liittovaltio on halukas vahvistamaan turvallisuusarkkitehtuurinsa joustavuutta. Merkittävä askel vaikeina aikoina.

Kaiken kaikkiaan keskustelu Euroopan turvallisuudesta on muuttumassa yhä dynaamisemmaksi alueellisten, geopoliittisten olosuhteiden vuoksi. Haasteena on, että kaikkien mukana olevien kansakuntien on sovitettava yhteen intressinsä ja kapasiteettinsa, jotta ne eivät eksy kansainvälisessä valtapelissä. Nähtäväksi jää, miten Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri kehittyy ja onko mahdollista kulkea tiukasti itsevarmuuden ja transatlanttisen yhteistyön välillä.

Joten voit odottaa eläkkeellä oleva prikaatikenraali Rainer Meyerin tulevaa tapahtumaa Jägerhausissa Bronnzellissa. Siellä käsitellyt asiat koskettavat meitä kaikkia ja ovat keskeisiä Euroopan turvallisuuden tulevaisuuden kannalta.