Kansalaisetuhälytys: Yhä enemmän ulkomaalaisia ​​sosiaalihuollon piirissä!

Kansalaisetuhälytys: Yhä enemmän ulkomaalaisia ​​sosiaalihuollon piirissä!

Saksassa kansalaisrahoilla elää noin 5,5 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin 6,5-8 prosenttia koko väestöstä. Uusien tilastojen tarkastelu osoittaa, että yli puolet vastaanottajista, eli 52 prosenttia, tulee Saksasta. Mutta näiden lukujen varjossa on huomattava trendi: ulkomaalaisten kansalaisuusetujen saajien osuus on noussut 48 prosenttiin, vaikka poliittinen keskustelu sosiaalietuuksien saatavuudesta käy yhä kiivaammaksi. Mercury raportoi asiasta Suurin joukko ulkomaisia ​​vastaanottajia tulee Ukrainasta, jonka jälkeen tulevat Syyria ja Afganistan.

Lukujen mukaan Ukrainasta tulee noin 705 000 kansalaisetuuden saajaa, mikä ei ole yllättävää, sillä monet ukrainalaiset pakolaiset ovat tulleet Saksaan vuoden 2022 Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin jälkeen ja voivat hakea kansalaisetua ilman turvapaikkamenettelyä. Tämä nopea kasvu tuo myös uusia haasteita: Saksasta on tähän mennessä hakenut turvaa yli miljoona ukrainalaista, joista 65 prosenttia saa etuuksia. Bürgergeld.orgin kohokohdat että myös muut ryhmät, kuten afgaanit ja syyrialaiset, saavat yhtä korkeita sosiaalietuuksia. 47 prosenttia Afganistanin pakolaisista ja 55 prosenttia syyrialaispakolaisista saa kansalaisetua.

Poliittiset keskustelut ja uudistukset

Keskustelu kansalaisten rahoista, Hartz IV:n seuraajasta, on aina läsnä. Kriitikot, kuten unionin parlamentaarisen ryhmän johtaja Jens Spahn, näkevät ulkomaisten vastaanottajien kasvavan määrän "sosiaalisena räjähteenä" sosiaalijärjestelmälle. Kannattajat puolestaan ​​väittävät, että integraatiotoimenpiteet jatkokoulutuksen ja kielikurssien kautta ovat onnistuneita. Liittopäivien tutkimusyksikön asiantuntijat ovat todenneet, ettei ole olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että kansalaisten rahat olisivat kannustin maahanmuuttoon.

Vuonna 2023 kansalaisetuuksia sai arviolta 2,6 miljoonaa ulkomaalaista ja 2,9 miljoonaa saksalaista. Vuoteen 2021 verrattuna ulkomaisten etuudensaajien määrä on kasvanut täydellä 700 000:lla. Ulkomaisten kansalaisuusetujen saajien määrän kasvu johtuu ensisijaisesti Ukrainan sodan seurauksena lisääntyneestä maahanmuutosta. Federal Agency for Civic Education tarjoaa tietoa maahanmuuton aiheuttamista taloudellisista haasteista: Vuonna 2023 bruttomenot turvapaikanhakijoiden etuuslain mukaisiin etuuksiin olivat noin 6,3 miljardia euroa.

Julkiset varat ja sosiaalinen vastuu

Suurin menoerä liittyy majoituksen, ruoan ja lämmityksen peruspalveluihin, mikä korostaa sosiaalisen tuen merkitystä kriisiaikoina. Vaikka kansalaisten rahaa koskevaa politiikkaa uudistetaan jatkuvasti, kysymys taloudellisesta taakasta ja integraatiosta on edelleen erittäin ajankohtainen. Liikennevaloliitto suunnittelee kansalaisrahojen tarkistamista muuttaakseen ne "uudeksi perusturvaksi". Tämä voi johtaa yhteistyövelvoitteiden tiukentumiseen ja ankarampiin seuraamuksiin, kun taas tavoitteena on omaisuuden armonajan lakkauttaminen. Nähtäväksi jää, tuovatko nämä askeleet toivotun menestyksen.

Yhteenvetona se osoittaa, että Saksalla on edessään useita haasteita pakolaisten integroinnissa ja niihin liittyvissä sosiaaliturvajärjestelmissä. Tie osallistavaan yhteiskuntaan on pitkä, mutta useimpien asianosaisten sitoutuminen on kiistatonta.