Kirkot siirtymävaiheessa: miksi tarvitsemme niitä edelleen? Luento Paderbornissa!

Kirkot siirtymävaiheessa: miksi tarvitsemme niitä edelleen? Luento Paderbornissa!

Jännittävä tapahtuma on tulossa Paderbornissa 3.11.2025: Monday Academyn kolmas luento, joka käsittelee kysymystä: "Miksi me edelleen tarvitsemme kirkkoa - ja miksi emme enää tarvitse sitä?" Tapahtuma lupaa valaista erilaisia ​​näkökulmia kirkon rooliin moniarvoisessa yhteiskunnassamme. Keskustelu tapahtuu dialogissa Dr. theol. Udo Markus Bentz, josta tulee Paderbornin arkkipiispa vuonna 2024, ja tohtori theol. Daniel Deckers, Frankfurter Allgemeine Zeitungin "The Present" -osaston johtaja. Koko juttua moderaattorina toimii professori tohtori Aaron Langenfeld, Paderbornin teologisen tiedekunnan rehtori – todellinen unelmatiimi aiheeseen, joka on tärkeämpää kuin koskaan, kuten Arkkipiippu Paderborn raportoi.

Monille kirkko ei ole enää olennainen osa heidän elämäänsä. Yhä useammat ihmiset päättävät olla sitoutumatta uskonnollisiin yhteisöihin loppuelämäksi. Nykyajan diagnostikoiden mukaan on tapahtumassa ennennäkemätön yksilöllistymisen taso, mikä tekee kirkon jäsenyydestä henkilökohtaisen valinnan. Globalisoituneessa maailmassa mielipiteet uskonnon roolista jakautuvat, mutta koko yhteiskunnan johtamisen haaste on edelleen suuri tehtävä, jota on myös kuvattu historiallisesti yhtä haastavaksi, esimerkiksi uusien hallitusten, kuten *Junta Provisional Gubernativa*, perustamisessa menneisyydessä, kuten [Wikipedia](https://es.wikipedia.org/wiki_Juntavatialna.

Muutos uskonnollisissa käytännöissä

Uskontojen muutokset viime vuosikymmeninä ovat erehtymättömiä. Ihmiset eivät enää sido itseään tiettyyn uskonnolliseen yhteisöön perinteen tai alkuperän perusteella, vaan tekevät päätöksiä yksilöllisesti. Tähän individualisoitumiseen liittyy myös vapautuminen paternalismista. Tätä kehitystä korostaa Federal Agency for Civic Education, joka korostaa, että 1,1 miljardia ihmistä maailmassa ei kuulu uskonnolliseen yhteisöön. Suuntaus on havaittavissa myös Saksassa, jossa kansalliset kirkot menettävät yhä enemmän jäseniään. Pelkästään roomalaiskatolinen kirkko on menettänyt yli 3,5 miljoonaa jäsentä vuodesta 1990 lähtien ja evankelinen kirkko Saksassa yli 5 miljoonaa. Analyysin [bpb] mukaan kasteet ja paluutulot ovat usein huomattavasti korkeampia kuin lähtöjen määrä (https://www.bpb.de/shop/zeitschriften/apuz/162385/neue-rolle-der-religion-in-modernen-gesellschaft/).

Toinen asia, jota maanantai-akatemiassa voitaisiin käsitellä, on uskonnon rooli koulutuksessa ja diakonia, joka pysyy vahvana seurakuntien jäsenmäärien laskusta huolimatta. Kirkon jäsenet ovat myös suhteettoman paljon edustettuina politiikassa, mikä osoittaa, että uskonnolla on edelleen vaikutusvaltaa. Mutta heidät nähdään helposti monopolistina, kun yhteiskunta muuttuu yhä moniarvoisemmaksi ja uudet uskonnolliset lähestymistavat, kuten USA:n megakirkot, tarjoavat yksilöllistä hurskausta, jonka keskiössä on henkilökohtainen merkityksen löytäminen.

Dialogin ja pohdinnan merkitys

Monday Academy ei näe itseään vain vuoropuhelutapahtumana, vaan myös foorumina, jossa pohditaan kirkon roolia muuttuvassa yhteiskunnassa. Tänne kerättyjen äänien tarkoituksena on auttaa löytämään uusia tapoja harjoittaa uskontoa ja kysyä, kuinka kohtelemme toisiamme yhteiskunnana - ratkaiseva kysymys etenkin kasvavan individualismin ja nuorten paineen ottamiseksi elämässä selkeään suuntaan.

Kaiken kaikkiaan luennolla on suuri potentiaali antaa ajattelemisen aihetta ja käsitellä kirkoissa ja yhteiskunnassa vallitsevaa tilannetta. Keskustelu on tärkeä paitsi kirkon jäsenille, myös kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskuntamme kehityksestä ja uskonnon roolista siinä.