Australialaiset sijoittajat ostavat 20 000 hehtaaria maatalousmaata Saksasta!

Australialaiset sijoittajat ostavat 20 000 hehtaaria maatalousmaata Saksasta!

Saksan maatalousmaisemassa on viime viikkoina tapahtunut merkittävä muutos. Australialaiset sijoittajat ovat kaataneet 20 000 hehtaaria maatalousmaata Saksasta, mikä on aiheuttanut alan kohua. [merkur.de] mukaan. Tätä kauppaa pidetään yhtenä suurimmista osakekaupoista Saksassa ja mahdollisesti koko EU:ssa.

Gustav Zech -säätiön aiemmin omistama DAH hankittiin KTG Agrarin konkurssipesästä vuonna 2016 vain 5 miljoonalla eurolla. Myynti ei herätä vain taloudellista kiinnostusta, vaan herättää myös kysymyksiä poliittisesta kontrollista. Liittovaltion talousministeriö ilmoitti, ettei se anna tietoja sijoitusten tilintarkastustapauksista, vaikka voimassa olevat lait, kuten ulkomaankauppa-asetus, olisivat edellyttäneet kaupan tarkistamista.

Poliittiset reaktiot ja haasteet

Poliittinen keskustelu pyörii ensisijaisesti eri tasojen vastuiden ympärillä. Maaseudun maatalouden työryhmä (AbL) selvitti useiden ministeriöiden asemaa ja havaitsi, että vastuuta on siirretty edestakaisin liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten välillä. Saksi-Anhaltin maatalousministeri Sven Schulze kritisoi osavaltion säännöksiä "tylväksi miekkaksi" ja korosti, että vain liittovaltion hallitus voi antaa laillisesti sitovia kieltoja tällaisille liiketoimille. Brandenburgissa harkitaan parhaillaan laillisia vaihtoehtoja, joilla varmistetaan enemmän avoimuutta ja valvontaa osakkeiden ostossa, agrarheute.

Saksi-Anhaltissa todettiin vuonna 2022, että liittovaltion hallituksella on lainsäädäntövalta säädöksissä, kun taas Sachsenin maatalousministeriö muistelee aiempia keskusteluja maatalouden rakennelaista, jossa hylättiin maamarkkinoiden valvonnan laajentaminen osakkeiden ostoon.

Markkinoiden kehitys ja maatalouden haasteet

Ulkomaisten sijoittajien kasvava läsnäolo Saksan maatalousmaisemassa näkyy myös lukuina. Liittovaltion tilastoviraston (Destatis) vuoden 2023 tietojen mukaan 2 919 yritysryhmää hallinnoi yli 2,1 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, mikä on 32 % kasvua vuodesta 2020. Ulkomaisten sijoittajien kasvu on erityisen huolestuttavaa: määrä nousi 118:sta 153:een, kasvua 30 %.

Maatilojen kasvun myötä maan rakenne muuttuu. Yhä useammalla omistajilla - 23 prosentilla maatiloista - on maatalouskonsernin johto, joka ei sijaitse Saksassa. Tämä ei ainoastaan ​​lisää kilpailupainetta, vaan saa myös osto- ja vuokrahinnat nousemaan pilviin. Vaikka Ala-Saksin osavaltio suunnittelee maatalouden rakennelakia niin sanottujen osakekauppojen saattamiseksi hyväksyttäviksi, Ala-Saksin maaseutuväestö vastustaa sitä, mikä varoittaa lisää byrokratiasta.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Saksan maatalouspolitiikka on menettänyt maatalousmaan markkinoiden hallinnan. Tämä ei koske vain taloudellista maastoa, vaan myös maatalouden kannalta tärkeitä poliittisia puitteita. Nähtäväksi jää, mihin erityistoimiin liittovaltiot ja liittovaltion hallitus ryhtyvät tämän kehityksen estämiseksi.

Brandenburgin, Mecklenburg-Vorpommernin, Sachsenin ja Sachsen-Anhaltin maatalousyksiköt ovat siksi suurten haasteiden edessä. Ulkomailta tuleva kiinnostus Saksan maatalousmaata kohtaan on katkeamatonta ja asettaa poliittisen ja taloudellisen maiseman koetukselle. Samalla kun paine poliitikkoihin kasvaa, läpinäkyvyyttä ja kiinnostusta paikallisiin asioihin ei pidä unohtaa kotimaisen maatalouden kestävän kehityksen varmistamiseksi.

Lisätietoja tästä aiheesta ja tämänhetkisestä kehityksestä on raportissa abl-ev.de ja merkur.de samoin kuin agrarheute.com seurata.