Biotalous Kaukasiassa: mahdollisuus vai vaara ympäristölle?

Biotalous Kaukasiassa: mahdollisuus vai vaara ympäristölle?

Keskustelu biotaloudesta on kiihtynyt viime viikkoina ja kuukausina. EU:n biotalousstrategian tarkistuksen kuuleminen päättyy 20.6.2025, eikä tässä asiassa voi ohittaa meneillään olevia haasteita. DNR:n nykyisen raportin mukaan painotetaan, että EU:n komission on puututtava biotalouskonseptin ristiriitaisuuksiin. Loppujen lopuksi maailman nälkä on jälleen nousussa, ja se vaikuttaa yli 700 miljoonaan ihmiseen. Kulissien takana käydään kiivasta keskustelua siitä, miten biotalous voi lievittää nälkäkriisejä ja edistää globaalia elintarviketurvaa.

Nälkäisten määrä on kasvanut vuodesta 2016 lähtien, ja 2024 oli historian lämpimin vuosi. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten kuivuus ja vesipula, vaikuttavat erityisesti globaalin etelän maihin, joissa biomassan viljely usein uhkaa paikallista elintarviketuotantoa. Biotaloutta pidetään lupaavana, mutta siihen liittyy myös riskejä, joita ei voi sivuuttaa, varsinkin kun painopiste on suojelun arvoisissa ekosysteemeissä ja pientuottajien oikeuksissa.

GFFA 2025 – Onnistunut vaihto

Maailmanlaajuinen elintarvike- ja maatalousfoorumi (GFFA) 2025 järjestettiin äskettäin, ja se kokosi yhteen 63 maatalousministeriä ja lukuisia kansainvälisiä järjestöjä keskustelemaan biotaloudesta. Liittoministeri Cem Özdemirin johdolla keskusteltiin tärkeistä aiheista ja asetettiin tavoitteita. Osallistujat sopivat edistävänsä kestävää biotaloutta globaalin ruokaturvan, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonsuojelun vahvistamiseksi. Myös FAO:n globaalin biotalouden kumppanuuden rahoitus mainittiin tuessa, mikä osoittaa kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä näissä asioissa.

GFFA:n havainnot korostivat kestävien tuotantojärjestelmien tarvetta, mukaan lukien agroekologia ja tarkkuusmaatalous. Tätä korostettiin erityisesti, koska nykytilanteessa on oleellista, että paikalliset yhteisöt ovat mukana päätöksentekoprosesseissa. Biotalous voisi olla hyvää bisnestä monelle, mutta se tuo myös haasteita erityisesti proteiinilähteiden monipuolistamisen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien rahoituksen saatavuuden kannalta.

Polku ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen

Toinen tärkeä näkökohta on maatalouden, metsätalouden ja ilmastoneutraaliuden välinen yhteys. Kahden vuoden aikana laaditussa tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka nämä alat voivat edistää EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Vaikka analyysi ei olekaan kattava katsaus, se pyrkii edistämään keskustelua maa- ja metsätalouden tulevaisuuden roolista ilmastoneutraalissa EU:ssa.

Tutkimuksen tekijät huomauttivat, että maatalous ei voi tarjota vain ravitsevaa ruokaa, vaan se voi myös edistää merkittävästi ilmastonsuojelua ja biologista monimuotoisuutta. Jos biomassan kysyntä kuitenkin kasvaa hallitsemattomasti, ympäristövahingot ja eturistiriidat voivat lisääntyä. Biotalous on siksi suunniteltava vastuullisesti siten, että se mahdollistaa siirtymisen kestävään, oikeudenmukaiseen elintarviketuotantoon.

Kun otetaan huomioon nämä biotalouden monet puolet, on selvää, että olemme menossa kohti käännekohtaa. Seuraavat askeleet ovat kriittisiä, jotta voidaan vastata sekä nälästä kärsivien tarpeisiin että ilmaston vaatimuksiin. On aika muuttaa suuntaa, joka ei ole pelkästään taloudellisesti kannattavaa, vaan myös ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Lisätietoja biotalouden kehityksestä löytyy raporteista DNR, BMEL ja Agora Agrar.