Kritiikistä huolimatta Brosius-Gersdorf pitää kiinni ehdokkuudestaan ​​perustuslakituomioistuimeen

Kritiikistä huolimatta Brosius-Gersdorf pitää kiinni ehdokkuudestaan ​​perustuslakituomioistuimeen

SPD:n nimittämä perustuslakimies Frauke Brosius-Gersdorf on myrskyn keskellä. Unionin voimakkaasta kritiikistä huolimatta hän pitää kiinni ehdokkuudestaan ​​liittovaltion perustuslakituomioistuimeen. ZDF-ohjelmassa Markus Lanz hän selitti olevansa valmis välittömästi luopumaan ehdokkuudestaan, jos keskustelu tulevista tuomarivaaleista vahingoittaa tuomioistuinta. "Liittovaltion perustuslakituomioistuimen on voitava työskennellä rauhassa", hän korosti ja ilmaisi huolensa siitä, että hänen nimityksensä voi johtaa hallituskriisiin. Häneen kohdistuneesta painostuksesta huolimatta Brosius-Gersdorf sai tukea yleisöltä: tuhannet kirjeet rohkaisivat häntä pysymään lujana.

Yleisön palaute ei kuitenkaan ole pelkästään myönteistä. Asianajaja ilmoitti uhkauksista ja epäilyttävästä postista, jotka saivat hänet pyytämään kollegoitaan olemaan tulematta hänen tuoliinsa uudelleen. Paine Brosius-Gersdorfia kohtaan tulee ensisijaisesti unionilta, joka viittasi yhä useammin hänen tukeen väitteidensä vuoksi, jotka koskivat hänen väitöskirjaansa ja hänen kantaansa aborttiin. Tämä johti siihen, että liittovaltion perustuslakituomioistuimen uusien tuomareiden valinta poistettiin liittopäivien esityslistalta lyhyellä varoitusajalla päivittäisiä uutisia raportoitu.

Kiista väitöskirjasta ja abortista

Kiistan ytimessä ovat väitteet, jotka viittaavat yhtäläisyyksiin Brosius-Gersdorfin väitöskirjan vuodelta 1997 ja hänen miehensä habilitaatiotutkielmansa välillä vuodelta 2000. Plagioinnin tarkastaja Stefan Weber löysi 23 tapausta epäiltynä salaliitosta ja lähdeplagioinnista, mutta korjasi käsityksen, ettei hän ollut tehnyt Brosius-Gersdorfin plagioijia vastaan. Unionipuolue vaatii kuitenkin perustuslakilakimiehen nimityksen harkitsemista uudelleen.

Brosius-Gersdorf teki myös selväksi, ettei hän ollut koskaan kannattanut syntymään asti tehtävän abortin laillistamista tai rankaisematta jättämistä. Hänen näkemyksensä abortista näkyy siinä, että hän kannattaa laillista sääntelyä raskauden keskeyttämisestä, joka on tällä hetkellä rankaisematon mutta laiton. Saksan nykyinen aborttilaki, jota säätelee muun muassa rikoslain 218 §, on ollut vuosikymmenien ajan yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun keskipisteenä. Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto alleviivattu.

Mielipiteet aborttioikeuksista ovat ristiriitaisia. Samalla kun pro-choice-liike ajaa naisten oikeuksia, prolife-liike pitää kiinni kannoistaan. Viimeinen suuri uudistusyritys epäonnistui liittovaltion perustuslakituomioistuimessa vuonna 1993 sen jälkeen, kun rankaisemattomien aborttien aikaraja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kumottiin. Poliittisten kulttuurien ja julkisen kuvan paineilla on edelleen ratkaiseva rooli abortista käytävässä keskustelussa.

Yhteiskunnallinen vastaus ja tuki

Kriittisestä tilanteesta huolimatta Brosius-Gersdorf saa tukea noin 300 oikeustutkijalta, jotka kiistävät esitetyt väitteet uskomattomina. Tässä jännittyneessä poliittisessa ilmapiirissä eettisen neuvoston puheenjohtaja Helmut Frister ilmaisi myös huolensa Saksan poliittisen kulttuurin tilasta ja sen vaikutuksesta akateemiseen vapauteen. Hän huomautti, että Brosius-Gersdorfin kantoja voidaan varmasti puolustaa oikeudelliselta kannalta elämänsuojelun yhteydessä.

Brosius-Gersdorf ei kohtaa ainoastaan ​​ehdokkuutensa säilyttämisen haastetta, vaan myös siihen liittyviä henkilökohtaisia ​​ja julkisia hyökkäyksiä. Käynnissä olevilla keskusteluilla ja julkisella käsityksellä hänen henkilöstään voi olla kauaskantoisia seurauksia hänen tulevaisuutensa kannalta. Se, mitä lopulta tapahtuu seuraavaksi, on edelleen epävarmaa, mutta on selvää, että keskustelu perustuslakituomareiden vaaleista ja abortin oikeudellisesta kehyksestä ei ole läheskään ohi.