Euroopan voimattomuus Lähi-idässä: Trump missaa selkeän viestin!

Euroopan voimattomuus Lähi-idässä: Trump missaa selkeän viestin!

Lähi-idän konflikti on edelleen keskeinen kysymys kansainvälisissä suhteissa, erityisesti Euroopalle, joka tuskin saa vaikutusvaltaa tässä vaikeassa tilanteessa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kommentoi perjantaina ankarat äskettäiset Geneven neuvottelut eurooppalaisten ulkoministerien ja heidän iranilaisten kollegojensa välillä, jotka hänen mukaansa "ei saavuttaneet mitään". Trump tekee selväksi, että Iran ei halua kommunikoida Euroopan, vaan vain Yhdysvaltojen kanssa. Koska valmistelut mahdollisiin Yhdysvaltain ilmaiskuihin Iranin ydinlaitoksiin ovat hyvässä vauhdissa, Euroopan diplomaattinen rooli asiassa asetetaan jälleen kyseenalaiseksi. Eurasia Groupin Jan Techaun mukaan Euroopalla ei ole juuri mitään merkitystä Lähi-idän diplomatiassa, eikä Israel ja Yhdysvallat kuule sitä.

Tilanne on sitäkin monimutkaisempi, koska EU on aiemmin yrittänyt asettua välittäjäksi Iranin ydinkonfliktissa. Nämä ponnistelut alkoivat yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta (JCPOA), mutta Yhdysvaltojen vuonna 2018 irtautumisen ja INSTEXin epäonnistuneen maksumekanismin jälkeen Eurooppa on menettänyt vaikutusvaltaansa merkittävästi. Viimeaikaiset tapahtumat, mukaan lukien 13.6.2025 alkanut sota, tekevät myös selväksi, että Eurooppa ei ole nykyisen kriisin liikkeellepaneva voima eikä välittäjä.

Erot EU:n sisällä

EU:n ulkoministereitä painostetaan käynnistämään nopeat neuvottelut Iranin tilanteen kärjistymisen vuoksi. Unionin sisällä on kuitenkin merkittäviä eroja. Puolan ja Unkarin kaltaiset maat ovat Israel-myönteisiä, kun taas toiset, kuten Irlanti ja Espanja, arvostelevat Israelin hallitusta. Yhtenäistä, jäsenmaiden erilaiset näkemykset huomioivaa ulkopolitiikkaa ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. EU:n päädiplomaatti Kaja Kallas korostaa diplomatian tarvetta Iranin ydinohjelman käsittelyssä, kun taas Techaun kaltaiset analyytikot viittaavat EU:n menneisiin väärintulkintoihin, jotka johtivat väärinymmärrykseen ydinaseisen Iranin uhkasta.

Taloudelliset seuraukset voivat olla merkittäviä. Öljyn hinnan nousu ja mahdolliset tukokset strategisesti tärkeässä Hormuzin salmessa mainitaan mahdollisina rasitteina Euroopan taloudelle. Näistä haasteista huolimatta EU voisi yrittää saada takaisin alueellisen vuoropuhelun Iranin ja sen arabinaapureiden kanssa taloudellisten kannustimien ja diplomaattisen tuen avulla jännitteiden lieventämiseksi.

Ihmisoikeusnäkökohdat

Tilanteen edetessä Iranin ihmisoikeustilanteesta tulee toinen kriittinen kohta. EU on toistuvasti vastustanut mielenosoitusten väkivaltaista tukahduttamista Iranissa, erityisesti Mahsa Aminin kuoleman jälkeen syyskuussa 2022. Haasteista huolimatta EU:n korkea edustaja on edelleen sitoutunut edistämään ydinsopimusta ydinaseiden leviämisen estämiseksi. EUH koordinoi suhteita Iraniin, vaikka EU:lla ei tällä hetkellä ole omaa edustustoa maassa.

Kun keskustelu diplomaattisista ratkaisuista jatkuu, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan vaikutus Euroopan strategiaan on tulossa yhä selvemmäksi. Tällä jännitteellä Ursula von der Leyen vaatii kansainvälisen oikeuden noudattamista ja konfliktin diplomaattista ratkaisua. Vaikka EU:n ulkoministerit keskustelevatkin tilanteesta yksimielisesti, yhteinen linja usein epäonnistuu sisäpoliittisten olosuhteiden ja jäsenmaiden erilaisten etujen vuoksi. EU:n seuraavat askeleet jäävät nähtäväksi, kun nykyisen turvallisuuspoliittisen kehityksen aiheuttama paine kasvaa.