Kirkon turvapaikka somaleille: Piispa kritisoi karkotuspolitiikkaa!

Kirkon turvapaikka somaleille: Piispa kritisoi karkotuspolitiikkaa!

Berliinissä Saksan evankelinen kirkko (EKD) aiheuttaa kohua majoittamalla kolme somalilaista turvapaikanhakijaa, kaksi miestä ja nainen, pappiin. Toimenpide perustuu liittohallituksen huolestuttavaan maahanmuuttopolitiikkaan, jota EKD:n pakolaisedustaja piispa Christian Stäblein on arvostellut ankarasti. Piispa luonnehtii pakolaisia ​​"erittäin nuoriksi ihmisiksi", joilla on vaikeita kokemuksia, ja ajaa, että maahanmuuttopolitiikan humanitaarisia näkökohtia ei pidä unohtaa. Stäblein reagoi kauhistuneena suojelua hakevien hylkäämiseen rajoilla ja kehottaa hallitusta tutkimaan itseään löytääkseen ihmisiä ja heidän ihmisarvoaan vastaavia humanitaarisia ratkaisuja. {{source_1}} raportoi, että somalipakolaiset ovat olleet Berliinissä helluntaista lähtien ja heidät majoitettiin pääkaupunkiin lääketieteellisistä ja humanitaarisista syistä.

Pakolaiset olivat useaan otteeseen yrittäneet päästä Saksaan, mutta liittovaltion poliisi käänsi heidät takaisin heidän ollessaan jo turvassa Puolassa. Vain turvapaikkaaktivistien apu mahdollisti heidän pääsynsä. Ikään kuin kirkko olisi sytyttänyt valon pimeydessä, sen tuki näyttää nyt mahdollisia polkuja kirkon turvapaikkaan, jos karkotuksen uhka on olemassa. Berliinin pakolaisviraston mukaan somalit on rekisteröity saapumiskeskukseen ja osallistuvat kaikkiin tarvittaviin virallisiin tapaamisiin.

Ihmiskunta keskiössä

Mitä haasteita demokraattinen yhteiskunta kohtaa maahanmuuttopolitiikan suhteen? Nämä kysymykset nousevat esille varsinkin sen jälkeen, kun Bundestagissa hyväksyttiin kiistanalainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskeva "5 pisteen suunnitelma". Tämä suunnitelma vaatii CDU/CSU:n, FDP:n ja AfD:n tuella muun muassa pysyviä rajatarkastuksia ja suojelua hakevien hylkäämistä, mitä Stäblein pitää riittämättömänä ja laillisten ja eurooppalaisten sääntöjen vastaisena. Intohimoisessa vetoomuksensa hän kehottaa kaikkia osapuolia löytämään yhteisen keskustelun, joka asettaa ihmisyyden etusijalle. Piispa vastustaa maahanmuuttoasioiden instrumentalisointia vaalikampanjatarkoituksiin ja kuvailee oikeistopopulistien äskettäistä voittoa hälyttäväksi trendiksi demokraattisessa kulttuurissa.

"Kyse ei ole vain numeroista, vaan ihmisistä", Stäblein korostaa Saksan historiallista vastuuta turvapaikka- ja pakolaisasioissa. Katsaus toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan osoittaa, että Saksa teki jo kattavan tauon menneisyydestä, kun turvapaikkaoikeus kirjattiin perustuslakiin vuonna 1949. Tuolloin yhteiskunnan piti selvästi etääntyä kansallissosialistisesta historiasta. Sitä seuranneen ajanjakson aikana Saksa otti vastaan ​​monia pakolaisia, jotka tulivat rajoilla sotien ja vainon vuoksi, joten turvapaikkaoikeutta muokkasi siitä riippuvaisten ihmisten kohtalo.

Keskustelua turvapaikka-asioista ja maahanmuutosta

Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ei ole uutta Saksassa. Toisen maailmansodan päätyttyä Länsi-Saksassa kehitettiin kattava turvapaikkalaki, jonka tarkoituksena oli tarjota monille silloisille kotiseudultaan siirtymään joutuneille ja karkotetuille turvallinen katto pään päälle. 1990-luvulta lähtien turvapaikkapolitiikka on kuitenkin muuttunut perusteellisesti, pääasiassa "turvallisten kolmansien maiden" ja "turvallisten lähtömaiden" käsitteiden käyttöönoton myötä, mikä vaikeuttaa huomattavasti pakolaisten turvapaikan hakemista. Lisäksi turvapaikkahakemusten määrä Saksassa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, minkä vuoksi uudistusten ja humanitaaristen ratkaisujen tarve on entistä kiireellisempi.

"Nykyään on entistä tärkeämpää kunnioittaa suojelua hakevien oikeuksia ja tarjota heille perspektiiviä", Stäblein sanoo. EKD on sitoutunut luomaan humanitaarisen muuttoliikkeen järjestelmän, joka ei tukeudu pelkästään oikeudelliseen kehykseen, vaan ennen kaikkea ihmisyyteen ja ihmisarvoon. On toivottavaa, että piispa Stäbleinin kaltaiset äänet tulevat kuuluviin ja käynnistävät tarvittavat muutokset politiikassa.