Hallitus aikoo säästää 3 miljardia euroa kansalaisten rahoissa!

Hallitus aikoo säästää 3 miljardia euroa kansalaisten rahoissa!

Liittovaltion hallitukseen kohdistuu paineita kansalaisten rahakysymyksessä. Vuodelle 2026 suunnitellaan merkittäviä 1,5 miljardin euron säästöjä ja vuodelle 2027 vielä 1,5 miljardia euroa. Ratkaiseva kohta näissä säästöissä on tuensaajien määrä. Mutta työ- ja sosiaaliministeriö ei voi antaa konkreettisia lukuja ja viittaa "vakiintuneisiin oletuksiin". Tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä ja on jo herättänyt kysymyksiä yleisössä. Kuten Kuva Ilman selkeitä tietoja hallituksen suunnitelmia on vaikea ymmärtää.

Vuonna 2025 kansalaisten rahakustannukset ovat nousseet lähes 43 miljardiin euroon. Tämä herättää uusia kysymyksiä. Miten niin suuri kulutus syntyy ja mitä erityistoimenpiteitä siihen liittyy? Ministeri Bärbel Bas on ilmoittanut, että säästöjä toteutetaan tiukentamalla pakotteita työntekoon haluttomia vastaan ​​ja tehostamalla pimeän työn torjuntaa. Mutta tässäkään ei ole tarkkoja tietoja henkilöistä, joita tämä koskee, tai pimeän työn tapauksista.

Säästöjä ja uudistuksia kansalaisten rahoissa

Vuonna 2022 perusturvauudistuksena hyväksytty ja vuoden 2023 alusta voimaan tullut kansalaisetuus korvasi entisen työttömyysetuus II:n, joka tunnetaan paremmin nimellä Hartz IV. Kriitikot, erityisesti CDU/CSU:sta, FDP:stä ja AfD:stä, ovat ilmaisseet huolensa kustannusten noususta. Kustannusmeno vuonna 2023 oli 42,6 miljardia euroa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto raportoitu.

Yksi suurimmista muutoksista on sijoittumisprioriteettien uudistaminen. Työvoimatoimistot olivat ennen velvollisia tarjoamaan kaikille työnhakijoille kohtuullista työtä, mutta tämä prioriteetti on poistettu. Sen sijaan nyt pitäisi keskittyä pitkäaikaiseen työsuhteeseen ja työnhakijoiden pätevyyteen. Samalla suojavarat nostettiin 10 000 eurosta 40 000 euroon - jokaista lisähenkilöä kohden lisätään 15 000 euroa.

Kovat sanktiot ja uudet säännöt

Jännittävä elementti ajankohtaisissa tapahtumissa on kolmiportainen seuraamusjärjestelmä, jota sovelletaan velvollisuuden rikkomisesta. Tukea voidaan alentaa, jos etuudensaaja kieltäytyy osallistumasta sijoituskeskusteluun. Järjestelmän tarkoituksena on motivoida käyttäjiä aktiivisesti pyrkimään integroitumaan työmarkkinoille. Mielenkiintoista on, että unionipuolueet kannattavat paluuta vanhoihin sääntöihin ja vaativat, että kansalaisetuudet peruutetaan, jos heiltä evätään työnteko.

Kansalaisetuuksien uudistuksen arvioimiseksi paremmin on suunnitteilla liittovaltion työvoimaviraston kattava tieteellinen analyysi vuoden 2026 loppuun mennessä. Kysymys kuuluu: Miten kansalaiset itse arvioivat näitä toimenpiteitä? Tammi-elokuussa 2024 todettiin, että entisten etuudensaajien integroituminen työmarkkinoille lisääntyi 8 prosenttia.

Kansalaisten raha-aihe on edelleen jännittävä ja herättää varmasti jatkossakin keskustelua. Nähtäväksi jää, kuinka hallitus aikoo voittaa edessä olevat haasteet.