Wadephul: Syyria on nykyään pahempi kuin Saksa vuonna 1945! Kritiikkiä purskahtaa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Liittovaltion ulkoministeri Wadephul vertaa Syyriaa Saksaan vuonna 1945 ja keskustelee pakolaisten paluuvaihtoehdoista.

Bundesaußenminister Wadephul vergleicht Syrien mit Deutschland 1945 und diskutiert Rückkehrmöglichkeiten für Flüchtlinge.
Liittovaltion ulkoministeri Wadephul vertaa Syyriaa Saksaan vuonna 1945 ja keskustelee pakolaisten paluuvaihtoehdoista.

Wadephul: Syyria on nykyään pahempi kuin Saksa vuonna 1945! Kritiikkiä purskahtaa!

Syyrian tilanne on edelleen huolestuttava, kuten liittovaltion ulkoministeri Johann Wadephul (CDU) totesi hiljattain vieraillessaan Damaskoksen esikaupunkialueella Harastaan. Lausunnossaan hän vertasi maan tuhoa toisen maailmansodan jälkeisiin tuhoisiin oloihin Saksassa. Tämä lausunto herättää paljon keskustelua ja on arkaluonteinen aihe, koska se kiihdyttää keskustelua syyrialaisten pakolaisten paluusta Saksaan. Wadephulin vertailu ei saanut vain hyväksyntää, vaan myös massiivista vastustusta CDU:ssa ja CSU:ssa, joissa suojelua hakevien syyrialaisten kotiuttaminen on keskeinen huolenaihe.

Wadephul selitti, että Syyria, kuten Saksa vuoden 1945 jälkeen, tuhoutui niin pahasti, ettei pakolaisten ollut tällä hetkellä mahdollista palata. Harastassa vain 40 000 asui 350 000 ihmisestä ja yli kaksi kolmasosaa taloista on tuhoutunut. Lisäksi uusia joukkohautoja löydetään päivittäin, mikä korostaa paikan ahdistavaa tilannetta. Ministeri ilmoitti, että Saksa jatkaa Syyrian jälleenrakennuksen tukemista sen jälkeen, kun maa on kärsinyt pitkään Bashar al-Assadin hallinnosta. Yli seitsemän miljoonaa ihmistä on lähtenyt Syyriasta viime vuosina, kun taas vain pieni määrä pakolaisia ​​on uskaltanut palata.

Hellä pieni toivon kasvi?

Kun Assadin hallinto syrjäytettiin joulukuussa 2024, jonka kapinalliset kaatoivat islamistisen miliisin Hajat Tahrir al-Shamin alaisuudessa, uusi aika näyttää alkaneen. Mutta monet asiantuntijat varoittavat jatkuvista vaaroista ja epävakaudesta Syyriassa. Jokapäiväiset haasteet, kuten infrastruktuurin puute monilla alueilla, tekevät paluusta edelleen riskialtista. Hieman alle 2 000 pakolaista on palannut Syyriaan vuoden 2025 alusta lähtien, ja kuten UNHCR huomauttaa, paluuta ei ole tällä hetkellä järkevää kannustaa.

Yhtäläisyydet toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen ovat kiistattomia. Tuolloin Saksassa tapahtui huomattava miljoonien kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten paluuliike, joka oli ratkaisevan tärkeää maan jälleenrakentamisen kannalta. Historiallisesti monet saksalaiset osoittivat voimakasta halua palata kotimaahansa tuhosta huolimatta. Samanlainen liike maan vahvistamiseksi voi olla tarpeen myös Syyriassa paremman tulevaisuuden mahdollistamiseksi. Haaste on kuitenkin valtava, sillä 16,7 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Saksan rooli ja Syyrian tulevaisuus

Konfliktin alusta lähtien Saksa on tukenut syyrialaisia ​​pakolaisia ​​noin 13 miljardilla eurolla ja ottanut vastaan ​​yli miljoona suojelua hakevaa syyrialaista. Vuosina 2014–2024 Syyria oli tärkein turvapaikanhakijoiden lähtömaa Saksassa. Ulkomaalaisten keskusrekisterissä on tällä hetkellä noin 712 000 Syyrian suojelunhakijaa, joista 88 prosentilla on tunnustettu suojeluasema. Keskustelussa Syyrian tulevaisuudesta on selvää, että poliittinen maisema hallituksen kaatumisen jälkeen on edelleen epävarma. Uusi väliaikainen presidentti Ahmed al-Sharaa yrittää yhdistää maata samalla kun maan poliittiset realiteetit ovat hyvin erilaisia.

Keskustelu pakolaisten paluusta on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Jotkut paluumuuttajista, kuten syyrialainen pakolainen Hassam, vierailevat perheensä luona Harastassa, mutta useimmat muut suunnittelevat jäävänsä toistaiseksi Saksaan. Siviiliväestöön kohdistuneet julmuudet - erityisesti kristittyjen toimesta - korostavat paluuongelmia. Näiden inhimillisten tragedioiden lisäksi päättäjien Saksassa ja kansainvälisesti on harkittava huolellisesti, miten palauttamiskysymykseen puututaan.

Miten kehitys jatkuu, jää jännittäväksi. Haasteet ovat valtavia, ja toivo rauhasta ja jälleenrakennuksesta vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta kaikilta osapuolilta. Aika näyttää, voivatko historialliset vertailut auttaa tekemään oikeita päätöksiä.