Antisemitismikeskustelu Gießenissä: Friedman vaatii siviilikohteita
Antisemitismikeskustelu Gießenissä: Friedman vaatii siviilikohteita
Gießenin Justus Liebig -yliopiston auditoriossa käytiin äskettäin paneelikeskustelu, joka käsitteli kiireellistä aihetta: antisemitismi poliittisessa tilassa. Huolimatta hyvin täytetystä auditoriosta ja informatiivisesta paneelista, mielialaa estävät äskettäiset tapahtumat, etenkin Hamasin terrori -isku 7. lokakuuta. Laura Cazésin, politologi Jakob Baierin, juutalaisten opiskelijakunnan presidentti, Saksassa, Hanna Veiler, ja merkittävä toimittaja Michel Friedmanin presidentti otti osan keskustelusta.
Tapahtuman järjestivät Nabor Keweloh ja Simon Beckmann Juson yliopiston ryhmälle Gießenille ja juutalaisten opiskelijoiden Hesse-yhdistykselle antisemitistisen väkivallan kasvavan aallon asettamiseksi etenkin yliopistoihin. Friedman, joka oli näkyvästi vaikuttanut, muisti omat koulupäivät 50 vuotta sitten ja totesi, että juutalaisten kansalaisten tilanne ei parantunut, vaan pahensi pikemminkin. Hän kysyi: "Onko jotain muuttunut siitä lähtien?" ja kampanjoi lisääntyneestä sitoutumisesta syrjinnän torjumiseksi.
anti -semitismin ja poliittisen ääriliikkeiden lisääntyminen
Keskustelun aikana Friedman kommentoi Saksin ja Thingenian valtionvaalien tuloksia ja AFD: n merkitystä avoimena oikeanpuoleisena ääriliikkeiden puolueena, jonka demokraattiset vaalit legitimoivat. Hän varoitti, että vaikka hänet valittiin demokraattisesti, tämä ei tarkoita automaattisesti, että se toimii myös demokraattisesti. Huolestuneena hän osoitti erityisesti AFD: n korkean tuen nuorten keskuudessa, mikä osoittaa kasvavan nuorisokulttuurin, joka leviää oikeanpuoleisen ääriliikkeiden näkemykset.Osana keskustelua Hanna Veiler käsitteli kauhistuttavaa todellisuutta, jolla juutalaiset opiskelijat kohtaavat. Hän kertoi anti -semitistisistä julisteista ja kaikkialla olevista Israelin sukupuuttoa koskevasta vaatimuksesta, jotka jakautuvat monissa yliopistoissa. Väkivalta, joka tapahtuu usein myös digitaalisessa tilassa, ravitti sukupolvensa itseluottamusta. Synagogan vastainen hyökkäys jätti syvät arvet ja muutti monien nuorten juutalaisten omakuvaa Saksassa.
Jakob Baier kuvasi anti -anti -aiheen nykyistä tilaa "absoluuttisena rajauksena", jossa tapauksia tapahtuu niin nopeassa rytmissä, että niitä tuskin voidaan skandaalisesti riittävästi. Hänen sanansa korostivat aiheen kiireellisyyttä ja kyvyttömyyttä reagoida säännöllisesti anti -anti -anti -aiheellisten hyökkäysten jatkumiseen.
Erityinen hetki oli Friedmanin vetoomus kansalaisten rohkeuden yleisöön. Hän korosti, että se ei ollut vain moraalinen velvoite, vaan tietysti asiaankuuluminen, jos henkilön arvokkuutta loukataan. Tämä asenne voi olla ratkaisevan tärkeä kaikenlaisen syrjinnän torjunnassa, ei pelkästään anti -semitismin torjunnassa.
Friedmanin omaelämäkerra ja hänen oma tarinansa pelasivat myös keskusteluun. Hän viittasi ihmisten yksilöllisten toimien merkitykseen, jotka kykenevät auttamaan kriittisissä hetkissä. Hän itse on velkaa selviytymisensä Oskar Schindlerille, joka pelasti lukuisia juutalaisia elämän holokaustin aikana. Tällä henkilökohtaisella luokalla hän loi yhteyden nuorempiin keskusteisiin ja heidän kokemuksiinsa.
Keskustelu päättyi ilman selkeää ratkaisua, mutta se loi tilaa ajatusten vaihdolle vakavasta aiheesta, joka on edelleen osa Saksan poliittista maisemaa. Keskustelujutut olivat ilmiön pulssissa, jota ei ole vain tarkasteltava historiallisesti, vaan myös nykyisiä ja tulevaisuuden suuntautuneita.
Kommentare (0)