Valtiovarainministeri neuvoi: Missä on Saksan sijoitusaalto?

Valtiovarainministeri neuvoi: Missä on Saksan sijoitusaalto?

Kiel, Deutschland - 9. toukokuuta 2025 liittovaltion valtiovarainministerien vuosittainen konferenssi, jota johtaa tohtori Marcus Optendrenk (Pohjois-Rhine-Westfalia). Neuvottelujen painopiste oli julkisen talouden tilanne Saksassa. Konferenssi osoitti, että Saksan talous pysyy edelleen heikkouden vaiheessa. Todellinen kasvu oli -0,2 % vuonna 2024, mikä on toinen vuosi peräkkäin.

Taloudellisen heikkouden syyt ovat sekä taloudellinen että rakenteellinen luonne. Lisäksi Yhdysvaltojen uuden hallituksen protektionistisen kauppapolitiikan ja turbulenssin rahoitusmarkkinoiden protektionistisen kauppapolitiikan kasvavan epävarmuuden. Inflaatio oli 2,1 % huhtikuussa 2025 ja lähestyy Euroopan keskuspankin tavoiteväylää. Toisaalta reaalitulojen kasvun vakauttaminen tukee yksityistä kulutusta.

Taloudelliset näkökulmat ja haasteet

Rahoitusministeriöt vaativat lisääntynyttä sijoitustoimintaa Saksassa vastaamaan jatkuvaa sijoituslaskua. Liittovaltion hallituksen erityisrahaston perustuslaillinen perusta määrittelee yli 500 miljardin euron lainavaltuutuksen, jota on käytettävä infrastruktuuriin ja ilmaston neutraalisuuteen vuoteen 2045 mennessä. Ministeriöiden mukaan kasvun aiheuttamiin toimenpiteisiin on sijoitettava lisärahastoja.

Toinen tärkeä näkökohta konferenssissa oli liittohallituksen ennuste, joka ennustaa 0,0 %: n pysähtyvän todellisen bruttokansantuotteen (BKT) vuodelle 2025 ja 1,0 %: n kasvulle vuodelle 2026. Tuotantomahdollisuudet kasvavat vain 0,4 % vuodessa vuodessa vuoteen 2027 mennessä. Tulevaisuudessa tämä taloudellinen dynaaminen tulee enemmän investoinneihin ja tekniseen edistymiseen kuin työmarkkinoilla. Siitä huolimatta finanssipolitiikan ympäristö on edelleen epävakaa, vaikka muuttuvien puitteiden vaikutuksia yleiseen yleiseen talousarvioon ei voida vielä arvioida.

Valtion kokonaisvaje oli noin 119 miljardia euroa vuonna 2024, mikä vastaa 2,8 % BKT: n nimellisestä BKT: stä, kun taas bruttovelka on 62,5 % BKT: stä ja pysyy siten alle EU: n keskiarvon. Ministerit korostivat käytännöllisen menettelyn tarvetta nopeuttaakseen palkinto-, suunnittelu- ja hyväksymismenettelyjä kiireellisen sijoitusten tarpeen vastaamiseksi.

Raportti ennustaa myös, että ikääntymiseen liittyvät julkiset menot jopa 2070 saakka voi kasvaa 27,3 prosentista 36,1 prosenttiin BKT: stä epäsuotuisissa olosuhteissa, kun taas nämä nousisivat 30,8 prosenttiin suotuisissa olosuhteissa. Velkasuhteen pitämiseksi 60 %: lla vuoteen 2070 mennessä vaaditaan vuotuinen tarve jopa 4,71 %. Kännän rahoituspolitiikan tarpeet keskittyvät pääasiassa liittovaltion tasoon, kun taas maihin ja yhteisöihin näyttävät olevan vähemmän vaikuttuneita, kuten [bundesfinanzministium.de] (https://www.bundenfinanzministium.de/monatsberichte/ausprege/324/04/kapitel-3-analysen/3-3-24/04/kapitel-3-analysen/3-3-setster-ster-ster-ster-ster-ster-ster-ster-3-3-ster-ster- tr Report.html).