Poliisi tulituksen alla: rangaistuksen estäminen Aschaffenburgin verisen rikoksen jälkeen!

Poliisi tulituksen alla: rangaistuksen estäminen Aschaffenburgin verisen rikoksen jälkeen!

Tammikuussa 2024 Aschaffenburgissa tapahtui järkyttävä verenvuodatus: mielisairas mies tappoi kaksi ihmistä ja nousi näin koko keskustelun väkivaltaisten tekojen ehkäisystä ja mielisairaiden hoidosta Saksassa huomion keskipisteeseen. Rikoksen juuret olivat kuitenkin jo kuukausia aiemmin tapahtuneessa tapahtumassa. Elokuussa 2024 tekijän, joka oli tuolloin 28-vuotias, kerrotaan syytteen mukaan hyökänneen tyttöystävänsä kimppuun, kuristaen hänet ja haavoittaneen häntä veitsellä. Tästä väkivaltaisesta hyökkäyksestä huolimatta poliisi ei tutkinut tapausta. Tämä herättää kysymyksiä, joita Coburgin yleinen syyttäjävirasto jo herättää: Miksi uhkaa ei ryhdytty tutkimaan?

Tapaukseen osallistunut poliisi on nyt syytettynä rangaistuksen estämisestä virassa ollessaan. Syytteen mukaan hänen kerrotaan tietoisesti estäneen myöhemmän tekijän rikossyytteen. Hänen epäillään ottaneen epäillyn kiinni hyökkäyksen jälkeen ilman asianmukaista tutkintaa. Oikeudenkäynnin alkaessa 29-vuotias poliisi ei kommentoinut syytöksiä, jotka voisivat nyt johtaa hänelle kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen vankeusrangaistukseen.

Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisyprojektit

Aschaffenburgin traagiset tapahtumat ovat osa suurempaa yhteiskuntaa koskevaa ongelmaa: Miten tällaiset väkivallanteot voidaan estää? Esimerkiksi Nordrhein-Westfalenissa käynnistettiin ennaltaehkäisyprojekti "PeRiskoP", jonka tavoitteena on tunnistaa riskialttiit henkilöt varhaisessa vaiheessa. Hanke edistää poliisin, terveysviranomaisten, koulujen ja vankeuslaitosten yhteistyötä. Tavoitteena on estää psyykkisesti sairaiden ihmisten huomiotta jättäminen yhteiskunnassa ja se, että he eivät ajoissa huomaa heidän aiheuttamiaan vaaroja. Väkivallan ehkäisyä koskevassa keskustelussa kiinnitetään huomiota myös nykyiseen mielisairaiden leimaamiseen, joka on usein edelleen este varhaiselle tunnistamiselle. Psyykkisesti sairaiden tekijöiden määrä on kasvanut viime vuosina, kuten kasvavat tilastot osoittavat: vuonna 2022 psykopatologisten diagnoosien osuus oli noin 16 % vakavista väkivaltarikoksista.

Tärkeä ääni tässä keskustelussa on Saksan psykiatrian ja psykoterapian, psykosomaatiikan ja neurologian yhdistys (DGPPN), joka on laatinut kannanotossa suosituksia väkivallan ehkäisemiseksi. Korostetaan, että olemassa olevia oikeudellisia vaihtoehtoja tulisi käyttää johdonmukaisemmin ilman uusia lakeja. Tavoitteena on oltava sekä väestönsuojelun että mielisairaiden oikeuksien turvaaminen. Tärkeä askel voisi olla hoitorakenteiden, kotoutumisavun ja sosiaalipsykiatrian palvelujen laajentaminen väkivallantekojen riskin minimoimiseksi.

Loppujen lopuksi kysymys on siitä, kuinka lait ja sosiaaliset rakenteet voidaan suunnitella niin, että sekä rikoksentekijät että mahdolliset uhrit suojellaan ajoissa. Kun otetaan huomioon poliisin tapauksen tämänhetkinen kehitys ja Aschaffenburgin mielisairaan miehen epäilykset, pohdittavaa ja keskusteltavaa on paljon.