Vain 31 prosentilla on hätäpaketti: Saksa jää ilman suunnitelmaa!

Vain 31 prosentilla on hätäpaketti: Saksa jää ilman suunnitelmaa!

Äskettäin Wasserpumpe.de:n yhteistyössä Norstatin kanssa tekemä tutkimus osoittaa, että saksalaiset ovat ylivoimaisesti kiinnostuneita hätävalmiudesta. Mutta todellisuus on järkyttävä. 55 prosenttia vastaajista katsoo, että mahdollisiin hätätilanteisiin on varauduttava. Kuitenkin vain 31 prosentilla on täysin tai osittain pakattu hätäpakkaus kotona. Tämä tietoisuuden ja toiminnan välinen ristiriita on keskustelunaihe.

Erityisen silmiinpistävää on, että 69 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että heillä ei ollut hätäpakkausta tai he olivat epävarmoja tarvikkeistaan. Hätäpakkauksen olennaiset osat, kuten vesi, pilaantumaton ruoka, paristot ja radio, näyttävät puuttuvan monista paikoista. Toinen seikka, joka saa sinut ajattelemaan: vain 21 prosenttia osallistujista teki järjestelyjä tai suunnitelman perheenjäsentensä tai kämppäkavereidensa kanssa. Ylivoimaisesti 54 prosenttia on "ei ajatellut ollenkaan" mahdollisia hätätilanteita.

Vastuu hätätilanteista

Kuten tutkimus osoittaa, 66 prosenttia ongelman kanssa kamppailevista näkee hallituksen olevan vastuussa hätätilanteista. Yllättäen 20 prosenttia uskoo, että hätätilanne Saksassa on epätodennäköinen. Tämä asenne voi vaikuttaa suuresti henkilön valmiuteen valmistautua. Vaikka jonkin verran tiedostetaankin varotoimien tarve, varsinainen valmistautuminen jää sivuun.

Liittovaltion pelastuspalvelu- ja katastrofiavun viraston rahoittama tutkimusprojekti ”Väestön epäviralliset ja itseohjautuvat oppimisprosessit hätävalmiuden alueella” tähtää valmiusalan tietämyksen ja taitojen lisäämiseen. Analysoitiin muun muassa hätätarvikkeita, retkeilyuunien tai -valaistuksen varusteita sekä ensiavun ja palontorjunnan tuntemusta. Vaikka lopulliset tiedot ovat vielä kesken, alustavat näkemykset viittaavat siihen, että monien saksalaisten on lisättävä taitojaan ja tietojaan tällä alalla.

Toimintakehotus

Tämän kyselyn ja siihen liittyvän tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että on kiireesti aika pohtia enemmän omaa hätävalmiutta. Koska: Kriisin aikana on usein liian myöhäistä ryhtyä toimiin. On ehdottomasti järkevää miettiä mahdollisia skenaarioita etukäteen ja ryhtyä tarvittaviin varotoimiin ajoissa.

Olipa kyseessä hätäsuunnitelmasta puhuminen perheellesi tai ruoka- ja vesivarantojen tarkistaminen, jokainen pieni askel on tärkeä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös viestintään ja epäviralliseen tiedonhankintaan, jotta yhteisöstä kokonaisuutena saataisiin vastustuskykyisempi tulevaisuuden haasteille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että meidän kaikkien asia on ottaa vastuu ja valmistautua paremmin odottamattomiin tilanteisiin. Jokainen meistä voi tehdä oman osamme ollakseen valmiina hätätilanteisiin.