Suche
Mein Konto
Hessen julistaa sodan liittovaltion hallitukselle: Oikeusvaltiosopimus lopussa!
Hessenin pääministeri Rhein torjuu tulevat liittovaltiosopimukset ja arvostelee oikeuslaitoksen riittämätöntä pitkän aikavälin rahoitusta.
Hessen julistaa sodan liittovaltion hallitukselle: Oikeusvaltiosopimus lopussa!
Osavaltioiden ja liittohallituksen välinen kiista oikeuslaitoksen rahoituksesta saa yhä konkreettisempia muotoja. Hessenin pääministeri Boris Rhein teki selväksi Saksan Deutschlandfunkin haastattelussa, että Hesse ei halua tehdä uusia sopimuksia liittohallituksen kanssa. Rheinin mukaan valtiolla ei ole enää taloudellisesti varaa näihin sopimuksiin, koska liittohallitus tarjoaa usein vain lyhytaikaisia varoja ja jättää osavaltiot rauhaan pitkällä aikavälillä.
Tilanne on erityisen räjähdysherkkä tuomaritehtävien ja oikeuslaitoksen digitalisoinnin osalta. Pääministeri arvostelee sitä, että liittohallitus vain "laittaa tällaiset asiat näyteikkunaan" tarjoamatta itse asiassa kestäviä ratkaisuja. Jopa Hessenin kaltainen taloudellisesti vahva liittovaltio on tuomareiden pitkän aikavälin rahoituksessa mahdollisuuksiensa lopussa. Oikeusvaltiosopimus on tässä esimerkki ongelmasta, sillä liittovaltion hallitus myöntää varat vain tuomarin tehtäviin enintään yhdestä kahdeksi vuodeksi, kun taas osavaltioiden on otettava vastuulleen virkamiesten rahoitus eläkkeelle jäämiseen asti.
Liittovaltion hallitus investoi oikeusjärjestelmään
Varat eivät kuitenkaan kulje ilman ehtoja: valtiot ovat pohjimmiltaan vastuussa oikeuslaitoksensa varustamisesta ja rahoituksesta. Henkilöstökuluihin varatut rahat tulisi asettaa saataville muuttamalla liikevaihtoveron jakautumista osana liittovaltion tasa-arvoa. Samalla liittovaltion valtiovarainministeri Lars Klingbeil korostaa, että veropetosten torjuntaan tarvitaan hyvin varusteltu yleinen syyttäjä, mikä osoittaa asian kiireellisyyden.
Vaatii kestävää ratkaisua
Tilanne on erityisen kireä, koska Saksan tuomariyhdistyksen mukaan valtakunnallinen pula on noin 2 000 yleisestä syyttäjästä ja rikostuomarista. Ylikuormitetut tutkijat joutuvat yhä useammin lopettamaan tapaukset, ja keskeneräisiä asiakirjoja on lähes miljoona. Oikeusvaltiosopimuksen ei siksi pitäisi tarjota vain lyhyen aikavälin ratkaisuja, vaan pikemminkin pitkän aikavälin perspektiiviä. Myös oikeuslaitoksen digitalisaatioon luvataan jopa 210 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä, mikä tekee vuosittain 70 miljoonaa euroa.
Edistymisestä huolimatta on myös huolenaiheita: Saksan lakimiesyhdistys (DAV) on suhtautunut modernisointisuunnitelmiin pohjimmiltaan myönteisesti, mutta varoittaa, että uudistukset eivät saa rajoittaa oikeudenhakijoita. Liittovaltion hallitus päättää, miten varat käytetään, mutta oikeusvaltiosopimus on ensin hyväksyttävä osavaltioissa.
Kaiken kaikkiaan oikeuslaitoksen kehitys on edelleen jännittävä aihe: Miten liittovaltion hallitus suhtautuu kritiikkiin ja onnistuvatko osavaltiot varmistamaan tarvittavat rakenteet? Tulevat kuukaudet ovat todennäköisesti paljastavia.