Uraanin louhinta Ruotsissa: hallitus lupaa turvallisuutta mielenosoituksista huolimatta!

Uraanin louhinta Ruotsissa: hallitus lupaa turvallisuutta mielenosoituksista huolimatta!

Pääministeri Ulf Kristerssonin johtama Ruotsin hallitus on kumonnut uraanin louhintakiellon uraauurtavalla ja kiistanalaisella toimenpiteellä. Ruotsin valtiopäivien kapealla enemmistöllä tehty päätös merkitsee poikkeamista aiemmasta ydinvoimasta luopumisesta ja on jo saanut aikaan monenlaisia ​​reaktioita. Presidentti Kristersson ja hänen keskustaoikeistohallituksensa näkevät tämän askeleen välttämättömänä energiantuotannon raaka-aineiden turvaamiseksi ja Ruotsin riippumattomuuden lisäämiseksi uraanin tuonnista. [Tageblatt] raportoi, että Ruotsidemokraatit, jotka osoittavat suurta kiinnostusta tähän asiaan, tukevat hallitusta ja vastustavat uusiutuvaa energiaa.

Äskettäin avautuneiden mahdollisuuksien myötä myös mahdolliset uraaniesiintymät ovat nousemassa huomion kohteeksi. Keski-Ruotsissa kanadalaisella kaivosyhtiöllä District Metalsilla on mahdollisuus saada maailman toiseksi suurimmat uraanivarannot. Sen alueella on vaikuttavat 4,3 miljardia tonnia uraanivaroja. Ei ihme, että konkreettisia sidosryhmiä on jo ilmaantunut erityisesti Jämtlannin seudulla, jossa paikallisten asukkaiden ja ympäristönsuojelijat ovat huolissaan. Kansalaisten allekirjoituskampanja keräsi noin 28 000 ääntä purkamisen torjumiseksi.

Huoli asukkailta

Jämtlannin mielenosoitukset osoittavat, että alueen väestö ei halua vain olla sivussa tekemättä mitään. Naturskyddsföreningen Jämtland ry varoittaa mahdollisista vakavista vaikutuksista ilman, maaperän ja veden laatuun. Puheenjohtaja Ulf von Sydow arvostelee myös sitä, ettei asukkaiden mielipiteitä ole otettu riittävästi huomioon. Nähtäväksi jää, kuullaanko asukkaiden ääni päätöksenteossa vai jatkaako hallitus ensisijaisesti taloudellisten argumenttien käyttöä.

Ympäristöjärjestöt ovat huolissaan hankkeesta, koska uraanin louhintaa pidetään terveysriskinä ja ympäristölle haitallisena. Varsinkin uraanin louhinnassa käytetään kemiallisia aineita, jotka voivat vapauttaa radonkaasua ja raskasmetalleja. Ja tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka turvallista juomavesi, erityisesti Storsjönista, tulee olemaan. Monet pelkäävät, että menetelmä voi johtaa vaaralliseen saastumiseen alunaliuske-esiintymissä.

Poliittiset motiivit ja näkemykset

Ruotsin hallitus väittää kansainvälisen solidaarisuuden tarpeen, mukaan lukien Ukrainan ydinvoimaloiden tukeminen. Talousministeri Ebba Busch korostaa uraanin saatavuuden strategista merkitystä Ruotsille. Tässä yhteydessä tieto siitä, että uraaniesiintymiä on hajallaan kaikkialle Ruotsiin, voisi myös luoda kannustimen kansainvälisille sijoittajille. Kysymys jää kuitenkin, voiko kaivostoiminta Bergin kunnassa Storsjönissä, jossa on jo ilmaistu suuria huolenaiheita, edetä asukkaiden suostumuksesta huolimatta.

Ministeri on ilmoittanut vähentävänsä suostumusmenettelyjä, jotka mahdollisesti mahdollistavat kaivospäätöksen ilman väestön suostumusta. Askel, joka ei todennäköisesti aiheuta vain poliittisia aaltoja paikallisesti, vaan sillä voi myös olla pysyvä vaikutus maailmanlaajuisiin uraanimarkkinoihin. Jos vuoden 2026 leikkauksen edellytyksistä keskustellaan jo niin kiivaasti, näyttää siltä, ​​että Ruotsin politiikassa on kuuma peruna pöydällä.

Kaiken kaikkiaan uraanin louhinnan uudelleenlupa on varmasti käännekohta Ruotsille. Se, miten poliittiset päätökset tulevat yhteen kansalaisten ja ympäristönäkökohtien kanssa, on edelleen jännittävää, ja seuraavat kuukaudet voivat olla ratkaisevia maan tulevan energiapolitiikan kannalta.