Iran uhkaa kuolemanrangaistuksella: media paineen alla – sensuuri lisääntyy!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Iran rajoittaa rajusti tiedotusvälineiden vapautta, uhkaa kuolemanrangaistuksella yhteistyöstä Mossadin kanssa ja lisää teloituksia.

Iran schränkt Medienfreiheit drastisch ein, droht mit Todesstrafe für Kooperationen mit dem Mossad und verstärkt Exekutionen.
Iran rajoittaa rajusti tiedotusvälineiden vapautta, uhkaa kuolemanrangaistuksella yhteistyöstä Mossadin kanssa ja lisää teloituksia.

Iran uhkaa kuolemanrangaistuksella: media paineen alla – sensuuri lisääntyy!

Iranissa tilanne tiedotusvälineiden ja kuolemanrangaistuksen ympärillä on muuttumassa yhä ankeammaksi. 14. kesäkuuta 2025 Iranin Revolutionary Garden (IRGC) antoi selkeän varoituksen kaikille tiedotusvälineille ja henkilöille, jotka saattavat tehdä yhteistyötä Israelin salaisen palvelun Mossadin kanssa. Tekijän raportin mukaan Euronews Sovittiin, että tällaista yhteistyötä pidettäisiin vakavana rikoksena, josta voidaan tuomita "enimmäisrangaistuksella", luultavasti kuolemanrangaistus. IRGC kuvaili kaikenlaista yhteistyötä, oli se sitten tiedustelu- tai kulttuuri- ja tiedotusvälinetoimintaa "sionistista hallintoa" tukemassa, rikokseksi.

Euronewsin Babak Kamiar mainitsee, että nämä toimenpiteet johtavat todennäköisesti paikallisten tiedotusvälineiden hiljentämiseen. Hallituksen kriittisen raportoinnin sijaan tästä lähtien voidaan julkaista vain ylistyslauluja. Tämä uusi tilanne voi vaikuttaa myös Iranissa toimivaan kansainväliseen mediaan, mikä vaikeuttaa entisestään jo ennestään kireää informaatiotilannetta.

Kamalia lukuja kuolemanrangaistuksesta

Tämän kehityksen inhimillisistä ja oikeudellisista seurauksista raportoimista vaikeuttaa entisestään Iranissa langettavien kuolemantuomioiden hälyttävä määrä. Vuonna 2023 ihmisoikeusjärjestöt, mukaan lukien Amnesty International ja Iran Human Rights, kirjasivat teloitusten määrän dramaattisesti 834:ään, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa näistä teloituksista - yli 60 prosenttia - suoritettiin huumerikoksista, mikä kuvastaa presidentti Ebrahim Raisin hallinnon tiukkaa huumepolitiikkaa.

On huomionarvoista, että Iranin viranomaiset ilmoittavat virallisesti vain murto-osan teloituksista. Todelliset luvut voivat siis olla vieläkin rajumpia. Kansainväliset korjaukset tai oikeuskäytännön näkemykset eivät kyenneet nostamaan kyyniseksi käsiteltyä lähestymistapaa ihmisoikeuksiin hyväksyttävälle tasolle. Tilastot osoittavat, että ainakin 481 ihmistä teloitettiin huumerikoksista vuonna 2023, ja poliittisista motiiveista tehdyt teloitukset, kuten äskettäiset mielenosoitukset iskulauseen alla ”Nainen, elämä, vapaus!”, eivät ole puutteellisia.

Tukahduttamiskoneiston vahvistaminen

Kuolemanrangaistus perustettiin myös hallinnon sortopolitiikan välineeksi vallan ylläpitämiseksi. Osana tätä sortopolitiikkaa on etnisten vähemmistöjen, kuten sunnibalochien, epätasa-arvoinen kohtelu, joista monet teloitetaan. Vaikka he muodostavat vain 5 prosenttia koko väestöstä, he ovat suhteettoman paljon teloitettujen joukossa, mikä osoittaa järjestelmällistä epätasapainoa.

Raportin mukaan päivittäisiä uutisia Kuolemanrangaistus on myös tärkeä keino Iranin hallinnolle tukahduttaa kaikki oppositioliikkeet. Voidaan havaita, että viranomaiset esittävät toistuvasti epämääräisiä syytöksiä oman valta-asemansa lujittamiseksi. Useat ihmisoikeusjärjestöt vaativat kuolemanrangaistusta koskevien lakien kiireellistä uudistamista, erityisesti alaikäisten rikoksentekijöiden osalta, ja niitä määrätään edelleen tasaisesti ja julmasti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että spekulaatiot raportoinnin ja ihmisoikeuksien tulevasta kehityksestä Iranissa ovat hälyttäviä. Vain aika näyttää, voiko kansainvälinen painostus vaikuttaa Iranin hallitukseen ja miten sen kansa kärsii yhä sortavammasta hallinnosta.