Klingbeil varoittaa: EU:n budjetti vaarantaa Saksan rahoitusvakauden!

Klingbeil varoittaa: EU:n budjetti vaarantaa Saksan rahoitusvakauden!

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil ilmaisi huolensa EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdotuksesta EU:n seuraavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi G20-maiden valtiovarainministerien kokouksessa Durbanissa Etelä-Afrikassa. äänekäs radioguetersloh.de Klingbeil kuvaili tätä ehdotusta "ei hyväksyttäväksi". Hän korostaa suhteellisuuden säilyttämisen tärkeyttä taloudellisissa asioissa ja kritisoi erityisesti suunniteltua yhtiöverotusta, jonka katsotaan lähettävän väärän signaalin.

Nykyisessä EU-budjetissa uusi vero koskee suuryrityksiä, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Lisäksi osan kansallisista tupakkaverotuloista pitäisi virrata EU:hun. Klingbeil teki selväksi, että Saksa ei voinut tukea tätä ehdotusta. Liittovaltion hallitus pyrkii vahvistamaan Saksan taloutta, turvaamaan työpaikkoja ja houkuttelemaan lisää investointeja maahan.

IW:n tutkimuksen mukaan Saksa oli EU:n suurin nettomaksaja vuonna 2021 21,4 miljardilla eurolla. Tämä eroaa monista muista nettonsaajiksi katsotuista jäsenvaltioista, mukaan lukien Puola, Kreikka ja Unkari. Vuonna 2021 Saksa maksoi EU:lle 0,58 prosenttia bruttokansantulostaan ​​(BKTL), jonka jälkeen tulevat Alankomaat ja Ruotsi. EU-naapureihin verrattuna tämä on huomattava summa. Jokainen saksalainen sijoittaa EU:hun 257 euroa asukasta kohden, mikä osoittaa, että taloudellinen taakka on Saksassa selvästi havaittavissa.

Tilanne on pahentunut entisestään brexitin jälkeen, kun Saksan ja Ranskan on omaksuttava maksut entiseltä nettomaksajalta Isolta-Britannialta. Tässä vaiheessa Saksan nettopositio on kasvanut 5,9 miljardilla eurolla Brexitin jälkeen, mikä vain lisää Saksan finanssipolitiikan haasteita.

EU:n rahoitusolosuhteet

Nettomaksajien ja -saajien tilanne EU:ssa on vertailukelpoinen kuva bpb.de edustaa. Vuonna 2023 Saksa oli suurin nettomaksaja, jonka budjettijäämä oli -0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja seuraavaksi tulevat Ranska ja Hollanti. Erityisesti absoluuttisesti mitattuna Saksa on nettomaksajien listan kärjessä 17,4 miljardilla eurolla, kun taas Puola ja Romania ovat nettonsaajien kärjessä.

Rahoitusosuuksien lisäksi nämä maksut vaikuttavat myös Saksan käsitykseen EU:sta. Se ei ole vain rahakysymys. Kroatian, Latvian ja Unkarin kaltaiset maat saavat EU:lta huomattavasti suurempia summia asukasta kohden, mikä korostaa jäsenvaltioiden välistä epätasapainoa.

IW:n tutkimuksessa korostetaan myös, että nettopositiot eivät heijasta koko EU:n jäsenmaille koituvaa hyötyä, koska vientimaana Saksa hyötyy merkittävästi Euroopan markkinoista. Tämä tarkoittaa, että keskustelu budjettiosuuksista ja vastaanottajista on aina poliittisten keskustelujen keskipisteessä.

Ottaen huomioon nykyisten ehdotusten aiheuttamat haasteet ja taloudelliset olosuhteet, on jännittävää nähdä, miten Saksa ja EU reagoivat tämänhetkiseen kehitykseen. Valtiovarainministeri Klingbeilin kanta on vain yksi palapeli monimutkaisessa poliittisessa ja taloudellisessa kontekstissa.