Kiireellinen asuntojen tarve: Unioni vaatii uutta rakennushyökkäystä Kleven alueella
Kleven kaupunginosa tarvitsee kipeästi uusia asuntoja. Vuonna 2024 hyväksyttiin 1 231 rakennushanketta, mutta IG Bau vaatii hyökkäystä sosiaaliseen asumiseen.

Kiireellinen asuntojen tarve: Unioni vaatii uutta rakennushyökkäystä Kleven alueella
Kleven kaupunginosassa on selvää: Asuminen on kuuma aihe. Vuonna 2024 sinne rakennettiin 1 231 uutta asuntoa, joista 262 omakotitaloa ja paritaloa. Rakennuskustannukset olivat yhteensä noin 155,5 miljoonaa euroa. Mutta IG Bau -liitto soittaa hälytystä ja vaatii uuden rakennuksen hyökkäystä. Sosiaalisen ja kohtuuhintaisen asumisen tarve on suuri, ja tämä näkyy paitsi Klevessä myös valtakunnallisesti.
Luvut ovat hälyttäviä. IG Baun mukaan Saksassa on pulaa noin 550 000 asunnosta, joista 35 000 puuttuu pelkästään Berliinistä. Tilanne on erityisen kriittinen sosiaaliasunnoissa, joiden määrä vähenee jatkuvasti. Kysynnän tyydyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä pitäisi rakentaa vähintään 210 000 uutta sosiaaliasuntoa vuodessa. Sosiaalisia asuntoja on tällä hetkellä vajaat miljoona, ja määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvulta lähtien.
Asuntorakentamisen haasteet
Kleven kaupunginosan rakennusluvat ovat ainakin hieman nousseet: vuonna 2024 haettiin 249 uutta asuinrakennusta, mikä vastaa 5,5 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Mutta se ei riitä. Uusia asuntoja haettiin ja hyväksyttiin yhteensä 1 246 kappaletta, ja suuntaus on selkeästi kerrostaloasunnoille – tässä kategoriassa oli vaikuttava, 65 prosentin kasvu.
IG Bau on sitoutunut vähentämään merkittävästi rakennuskustannuksia. Rakennustutkimuslaitoksen ARGE:n tutkimus ehdotti rakennuskustannusten alentamista neljänneksellä tai kolmanneksella. Tässä on kyse todellisista säästöistä: liiallisten standardien vähentäminen, katto- ja seinäpaksuudet sekä maanalaisten pysäköintipaikkojen poistaminen voisivat auttaa luomaan asuintilaa. IG Baun mukaan myös melun ja ilmastonsuojelun osalta on kyseenalaistattava liialliset vaatimukset.
Sosiaalinen asunto kriisissä
Asunnon puutteen ja taloudellisen ympäristön välistä yhteyttä ei voida kiistää. Liittovaltio on jo ryhtynyt toimiin asumisen ja rakennusteollisuuden tukemiseksi, mutta on kyseenalaista, riittääkö tämä. Rakennuskustannukset ja korot ovat nousseet Ukrainan kriisin jälkeen, mikä vaikeuttaa uudisrakentamista entisestään. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä uusien asuinrakennusten hinnat nousivat noin 3,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Sosiaaliseen asuntoon sijoitetaan tällä hetkellä enemmän rahaa valtakunnallisesti, ja tuettujen sosiaaliasuntojen määrä nousi 21 prosenttia 49 591:een vuonna 2023. Sosiaalisten vuokra-asuntojen kokonaismäärä on kuitenkin edelleen laskevassa trendissä noin 1,07 miljoonassa.
Pestel-instituutin pääekonomisti Matthias Günther kuvailee sosiaalisen asuntomarkkinoiden tilannetta "krooniseksi burnoutiksi". Tilanteen varsinainen korjaaminen edellyttää kattavia poliittisia toimenpiteitä: ehdotuslistalla ovat tavoitesopimukset, valtakunnallinen sosiaalinen asuntorekisteri, peruslakitakeus uudisrakentamisen rahoitukselle ja arvonlisäveron alennus 7 prosenttiin uusien sosiaaliasuntojen rakentamisessa.
Liikennevalohallituksella on tällä hetkellä valtavia toimintapaineita. Painopiste on asumisen luomisessa ja rakennusalan tukemisessa, kun taas väestö kärsii asuntopulasta erityisesti rakenteellisesti heikoilla alueilla. Kohtuuhintaisen asunnon määrä ei vaikuta vain asuntomarkkinoihin, vaan myös koko talouteen.
Aika on loppumassa. Kölnin ja naapurialueen Kleven tulee vastata haasteeseen, vastata asuintilojen kysyntään ja samalla säilyttää sosiaaliset standardit. Asuintilapulaan voidaan vastata kestävästi vain älykkäällä rakennuspolitiikalla.