Yli 6 500 pakkotyöläisen muistopäivä: Viersen näyttää uuden esimerkin

Yli 6 500 pakkotyöläisen muistopäivä: Viersen näyttää uuden esimerkin

17. kesäkuuta 2025 Viersenissä paljastettiin muistokynnys, jolla muistetaan yli 6 500 ihmistä, jotka joutuivat tekemään pakkotyötä alueella vuosina 1940–1945. Tämä seremonia pidettiin Viersenin kaupungintalolla lähellä Georg Ettlin kuuluisaa ”Vahvaa naista”. Emalista valmistettu 1,2 metriä leveä ja basalttikivillä ympäröity muistokynnys viittaa kaupungin historian synkimpään aikaan ja korostaa monien kärsimyksiä. Pormestari Sabine Anemüller korosti, että tämä varoitus perustui ”Niewieder”-aloitteen ja useiden paikallisten yhdistysten esittämään kansalaishakemukseen.https://lokalklick.eu/2025/06/22/die-wuerde-zurueckbaren/

Muistomerkin kynnyksellä oleva kirjoitus selittää vaikuttavasti olosuhteet, joissa pakkotyöläiset joutuivat kärsimään: ”Pakkotyötä valtion rakennushankkeissa, teollisuusyrityksissä ja käsityöliikkeissä, maanviljelijöiden kanssa ja kotitalouksissa”. Monet heistä menestyivät huonosti ja monet kuolivat huonojen elinolojen, teollisuusonnettomuuksien tai pommi-iskujen vuoksi. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on pitää nämä muistot elossa ja kohdata menneisyys.

Pakkotyön todellisuus

Yli 12 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa joutui pakkotyöhön toisen maailmansodan aikana. Pelkästään Saksan valtakunnassa työskenteli kesällä 1944 kuusi miljoonaa siviilityöläistä kahden miljoonan sotavangin ja yli puolen miljoonan keskitysleirin vangin lisäksi. Pakkotyötä suunniteltiin monenlaisille alueille ja se varmisti tärkeän osan asetuotantoa ja maataloustarvikkeita. Tämä julma hyväksikäytön muoto ei jättänyt vain fyysisiä vaan myös psyykkisiä haavoja, jotka ovat edelleen olemassa monille entisille pakkotyöläisille.https://www.erinnerungskultur-viersen.de/zwangsarbeit

Erityisesti kärsivät ihmiset miehitetyiltä alueilta, mukaan lukien Puola ja Neuvostoliitto. Nämä pakkotyöläiset asuivat äärimmäisissä olosuhteissa, usein ahtaissa majoitustiloissa ja riittämättömän ruoan kanssa. Vuodesta 1943 lähtien Saksan teollisuus turvautui yhä enemmän keskitysleirien vankien työhön, koska he kärsivät pahimmista elinoloista. Heidän työtään valvoi sortojärjestelmä, johon kuuluivat Wehrmacht, poliisi ja SS, ja pakoyrityksiä rangaistiin usein julmilla rangaistuksilla.https://www.bpb.de/themen/nationalsocialism-zweiter-weltkrieg/ns-zwangsarbeit/222627/ueberblick-die-nationalsocialistische-zwangsarbeit/

Esimerkiksi Viersenissä tehtaissa ja maatiloilla työskenteli vähintään 2 725 pakkotyöläistä. Monet heistä kuolivat ja haudattiin paikallisille hautausmaille. Sodan päätyttyä monien pakkotyöläisten tilanne oli epävarma, koska he usein odottivat vuosia kotiinpaluuta tai joutuivat asumaan leireillä.https://www.erinnerungskultur-viersen.de/zwangsarbeit

Näiden ihmisten muisto ja heidän kärsimystarinansa muistuttaa meitä olemaan unohtamatta historiallisia opetuksia. Viersenin muistokynnys on tärkeä askel urbaanissa muistokulttuurissa, joka tekee menneisyyden kauhut näkyväksi ja toimii osana historiallista muistia.