Mielenosoitus Warendorfissa: vahva merkki demokratiasta ja monimuotoisuudesta!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Mielenosoitus Warendorfissa 9. marraskuuta demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta; Tavoite: Näytä esimerkkiä syrjintää vastaan.

Kundgebung in Warendorf am 9. November für Demokratie und Menschenrechte; Ziel: Zeichen gegen Diskriminierung setzen.
Mielenosoitus Warendorfissa 9. marraskuuta demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta; Tavoite: Näytä esimerkkiä syrjintää vastaan.

Mielenosoitus Warendorfissa: vahva merkki demokratiasta ja monimuotoisuudesta!

Ensi sunnuntaina 9.11.2025 Warendorfin torilla pidetään tärkeä mielenosoitus, jonka järjestää "Warendorf näyttää selkeää reunaa" -allianssi. Mottona ”Demokratian, ihmisoikeuksien ja värikkään kaupunkikuvan puolesta” tulisi lähettää selkeä signaali monimuotoisuuden puolesta ja syrjintää vastaan. Järjestäjät kutsuvat kaikki kansalaiset osallistumaan aktiivisesti tai antamaan omia luovia panoksiaan. Osallistujia kehotetaan myös ottamaan mukaan valot ja itsetehdyt kyltit vahvistamaan koko tapahtuman viestiä. Valittu päivämäärä ei ole sattuma, sillä se muistelee kahta keskeistä käännekohtaa Saksan historiassa: Kristalliyön vuosipäivää ja Berliinin muurin murtumista, kuten radiowaf reportn-bun.html

Mutta mitä tarkalleen tapahtui 9. marraskuuta 1938? Tuona kohtalokkaana päivänä kansallissosialistinen hallinto järjesti laajamittaisia ​​väkivaltaisuuksia juutalaisia ​​vastaan ​​koko Saksan valtakunnassa. Synagogat poltettiin, kauppoja ryöstettiin, ja siviiliväestö ei vain nähnyt näitä hyökkäyksiä, vaan osallistui niihin usein aktiivisesti. Näiden julmien mellakoiden laukaisijana oli nuoren juutalaisen pakolaisen Herschel Grynszpanin salamurhayritys saksalaiseen diplomaattiin Ernst vom Rathiin. NSDAP käytti tätä tapahtumaa hyväkseen oikeuttaakseen väkivallan aallon, joka johti juutalaisen väestön systemaattiseen vainoon. Viralliset luvut puhuvat 91 kuolemasta, kun taas historioitsijat olettavat yli 1 500 kuolemantapausta, kuten bpb osoittaa.

Oppitunnit menneisyydestä

Oman historian ymmärtämisen tärkeys on nyt enemmän kuin koskaan keskeinen. Poliittisen psykologian professori Jonas Rees varoittaa, että korkea muistikulttuuri on demokratian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusedellytys. Äskettäinen tutkimus osoittaa, että monilla kansalaisilla on vahva kiinnostus historiaan, mutta aukot tiedossa natsien aikakaudesta ovat huomattavia: Esimerkiksi vain kolmasosa kyselyyn vastanneista osaa selittää termin "eutanasia" natsikontekstissa. Varsinaisia ​​rikoksia ja niiden merkittävyyttä ei usein tunneta tarpeeksi, kun on kyse niiden muistamiseen sitoutumisesta. Yli 85 % kyselyyn vastanneista ei tiennyt mistään natsirikosten käsittelemistä koskevasta hankkeesta – tämä on hälyttävä merkki, kuten zdfheute state.

Nämä tosiasiat huomioon ottaen Warendorfin tulevasta mielenosoituksesta tulee entistä tärkeämpi. Sen ei pitäisi olla vain esimerkkiä syrjintää vastaan, vaan se toimii myös foorumina menneisyyden muistojen ja oppien jakamiseen. On aika osallistua aktiivisesti historiaan ja antaa oman paikkasi tapahtua siinä. Koska kuten sanonta kuuluu? Vain menneisyyden tuntevat voivat muokata tulevaisuutta!