Pirmasens taistelee taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta: oikeudenkäynti Rheinland-Pfalzia vastaan!

Pirmasens taistelee taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta: oikeudenkäynti Rheinland-Pfalzia vastaan!

Pirmasensin kaupungin budjettialueella on paljon liikettä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt ryhtyä oikeustoimiin ja haastaa uudelleen Rheinland-Pfalzin osavaltion oikeuteen. Päätös tehtiin yksimielisesti 30. kesäkuuta ja se tähtää nimenomaan toimiin vuosien 2024 ja 2025 keskeisiä allokaatiopäätöksiä vastaan. Pirmasens on taloudellisessa ahdingossa, jonka budjettialijäämä on noin 20 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Lisäksi vastuuhenkilöt joutuvat selviytymään 17 miljoonan euron likviditeettilainoista ja noin 60 miljoonan euron vanhoista veloista. Pormestari Markus Zwick on huolissaan tilanteesta ja korostaa tulevan vuoden korkeita rahastoimattomia sosiaalimenoja, yli 34 miljoonaa euroa. Nämä olosuhteet tekevät selväksi: Pirmasens tarvitsee pikaisesti ratkaisuja.

Pirmasens oli jo onnistuneesti kukistanut valtion taloudellisen tasauksen Rheinland-Pfalzin perustuslakituomioistuimessa. Kanne on jätetty Neustadt/Weinstrassen hallinto-oikeuteen, ja sen tarkoituksena on saada aikaan kunnallisten varojen perustuslaillinen valvonta. Zwick korostaa, että valtion taloudellinen tasoitusjärjestelmä on perustuslain vastainen. Tästä oli viitteitä paitsi nykyisessä ongelmassa myös aiemmissa oikeuden päätöksissä. Rheinland-Pfalzin perustuslakituomioistuin on aiemmin useaan otteeseen todennut, että valtion taloudellisen tasauslain (LFAG) entinen muoto ei vastannut perustuslain vaatimuksia. Hän päätti 14. helmikuuta 2012 antamassaan tuomiossa, että LFAG:n osia vuosilta 2007–2013 oli arvioitava perustuslain vastaisiksi. Lainsäätäjän oli silloin velvollisuus antaa perustuslaillinen asetus 1.1.2014 mennessä.

Kuntien taloudellisen tasapainotuksen haaste

Kuntien talouden tasaamisen haasteet eivät koske pelkästään Pirmasensia. Vuonna 2025 kaikki kaksitoista itsenäistä kaupunkia Rheinland-Pfalzissa joutuvat taloudellisen paineen alla, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Rheinland-Pfalzin kaupunkien yhdistys tukee Pirmasensin kannetta, mutta ei voi haastaa itseään oikeuteen. Kaupunkien liiton toimitusjohtaja Michael Mätzig korostaa lähestymistavan kiireellisyyttä. Südwestpfalzin ja Cochem-Zellin piirit ovat myös ilmoittaneet nostavansa kanteita päätöksistään. Tässä yhteydessä ei voida jättää huomiotta kaupunkien oikeudenmukaisen ja perustuslaillisen rahoituksen tarvetta.

Määrärahat Rheinland-Pfalzin kunnille ja kuntayhtymille tehdään osana kuntien taloudellista tasoitusta LFAG:n eritelmien mukaisesti. Tämä rahoituksen tasoitusrahasto rahoitetaan tietyistä valtion verotuloista. Mutta kuten on käynyt ilmi, nykyinen määrärahojen jakautuminen ei useinkaan heijasta kaupunkien todellisia rahoitustarpeita. Aiemmin perustuslakituomioistuin on julistanut tasoitusvaroja ja rahoitusosuuksia koskevat määräykset valtion perustuslain vastaisiksi ja antanut selkeät ohjeet uusista määräyksistä. Lainsäätäjän on otettava huomioon kuntien taloudelliset paineet tarjotakseen asianomaisille kaupungeille, kuten Pirmasensille, asianmukaiset taloudelliset resurssit.

Lopulta jää toivoa, että oikeudelliset toimet ja keskustelu taloudellisista resursseista todella johtavat parannukseen. Pirmasens on rohkeasti ottanut ensimmäisen askeleen, ja nyt valtion taloudellisen tasauksen tulevaisuudesta on tulossa tuomioistuinten ja poliitikkojen kysymys.