Kansalaisten korvauksen pakotteet: vaarantaako toimeentulotaso?

Keskustelu kansalaisuuden rahan tulevaisuudesta ja mahdollisista uudistuksista perusturvallisuushoidon ajamiseksi. Unionin ja SPD: n pyrkiessä uudistuksessa pyritään velvoittamaan työttömät löytämään aktiivisen työn. Raporttien mukaan toistuva työtarjousten hylkääminen voi johtaa palvelujen täydelliseen vetäytymiseen, mikä johtaisi palaamaan niin kutsuttuihin kokonaismääräisiin seuraamuksiin. Liittovaltion perustuslakituomioistuin oli jo luokitellut ne vuonna 2019, yhteensopimattomaksi kunnollisen toimeentulon kanssa.

CDU vaatii näiden kiistanalaisten kokonaismääräysten palauttamista, mikä antaa työkeskuksille mahdollisuuden poistaa koko vakioprosentin sekä vuokra- ja lämmityskustannukset. Liittovaltion perustuslakituomioistuin on kuitenkin korostanut, että valtion on taataan kunnollinen toimeentulotaso. Yksittäisten ihmisten on osallistuttava aktiivisesti avuntarpeensa voittamiseen, mutta pakotteiden on oltava oikeasuhteisia. Yli 30% seuraamuksista julistettiin suhteettomiksi. Perusturvan täydellinen peruuttaminen on sallittua vain tiukkojen vaatimusten mukaisesti.

perustuslain perusteet

Sosiaalioikeuden pakotteita käsittelevän liittovaltion perustuslakituomioistuimen ensimmäisen senaatin tuomio, muodostaa tämän keskustelun laillisen perustan. Siinä sanotaan, että perustuslain turvallisuusetujen perustuslailliset vaatimukset perustuvat perusoikeuteen kunnolliselle toimeentulotasolle. Tähän sisältyy oikeus turvata fyysinen ja sosiaalis -kulttuurinen olemassaolo, jolloin ihmisarvon säilyminen on myös "kelvottoman" käytöksen tapauksessa.

Tuomiossa säädetään, että lainsäätäjä voi sitoa olemassaolon vakuutuspalvelut alaisen periaatteeseen, mutta tämä on tilanteessa, että työllistettävä toiminta on aktiivinen heidän tarpeensa voittamiseksi. Suhteellisen velvoitteet saavat täytäntöön velvoitteiden täytäntöönpanon. Satunnaiseen stressiin johtavien pakotteiden tapauksessa on noudatettava tiukkoja vaatimuksia. Kyseisten henkilöiden on myös kyettävä estämään palvelujensa vähentäminen oman käyttäytymisensä kautta.

Poliittinen keskustelu seuraamussäännöistä, jotka on yhä enemmän käyty siviilioikeuden käyttöönoton jälkeen vuonna 2023, osoittaa epäselvyyttä työpaikkojen keskuudessa ”kokonaisten kieltäjien” tunnistamisesta. Tämä jättää kysymyksiä liikennevalokoalition oikeudellisesta toteutuksesta ja reaktiosta tähän haasteeseen, etenkin liittovaltion perustuslakituomioistuimen vaatimusten suhteen.

Keskustelu uudistetuista seuraamusmääräyksistä perusturvallisuudessa on ajan tasalla. Se valaisee kunnollisen elämän takuun ja tarpeen noudattaa yhteistyötä koskevien velvoitteiden täytäntöönpanon ja vaatii huolellista harkintaa.