Kretschmann vetoaa kansalaisneuvostoon pakollisesta asepalveluksesta: kansalaisilla on sananvalta!

Kretschmann vetoaa kansalaisneuvostoon pakollisesta asepalveluksesta: kansalaisilla on sananvalta!

Mitä Saksan poliittisessa ympäristössä tapahtuu? Keskustelu pakollisesta asepalveluksesta saa raitista ilmaa. Baden-Württembergin pääministeri ja vihreiden puolueen jäsen Winfried Kretschmann on käynnistänyt jännittävän aloitteen. Hän ehdottaa, että liittokansleri Friedrich Merz (CDU) perustaisi pakollista asepalvelusta käsittelevän kansalaisneuvoston. tavoite? Ottaa kansalaiset suoraan mukaan keskusteluun asevelvollisuuden uudelleenaktivoinnista tai yleisen pakollisen palveluksen käyttöönotosta Kretschmannin luonnehtiessa kysymystä "perusmerkitykseksi".

Kretschmann on vakuuttunut siitä, että kansalaiskokous voi auttaa objektiivisoimaan keskustelua, torjumaan radikalisoitumista ja vahvistamaan poliittisten päätösten hyväksyntää. Baden-Württembergin kansalaisfoorumeista saadut myönteiset kokemukset korostavat hänen ehdotuksensa hyödyllisyyttä. Puolustusministeri Boris Pistorius (SPD) kannatti myös Kretschmannin ajatusta, mikä osoittaa, että vetoomus on saanut vastaanoton poliittisessa Berliinissä.

Kansalaisneuvostot – demokratian väline

Kansalaisneuvostot eivät ole uusi käsite. Ne koostuvat arvonnalla valituista osallistujista, jotka laativat suosituksia tietyistä aiheista. Nämä elimet ovat vakiintuneet monissa nykyaikaisissa demokratioissa, kuten Kansalaiskokouksessa Irlannissa tai Convent Citoyenne pour le Climatissa Ranskassa. Saksassa kansalaiskokousten merkitys on kasvanut viime vuosina erityisesti siksi, että ne voivat rakentaa tärkeän sillan edustuksellisen demokratian ja kansalaisten suoran osallistumisen välille.

Baden-Württembergissä kansalaisneuvostot ovat olleet osa kansalaisfoorumeita vuodesta 2011. Esimerkki onnistuneesta osallistumisesta on ravitsemusasioita käsittelevä kansalaiskokous, johon osallistui 160 satunnaisesti valittua kansalaista laatimaan suosituksia. Keskustelut ovat usein kiistanalaisia, mutta ne auttavat objektiivisoimaan aiheita. Tämä on erityisen tärkeää, koska kansalaisten osallistumismahdollisuudet Saksassa ovat toistaiseksi olleet rajalliset liittovaltiotasolla.

Matkalla asevelvollisuuteen?

Mitä tulee asevelvollisuuteen, se on edelleen ankkuroitu perustuslakiin, ja uudelleen käyttöönotto olisi mahdollista yksinkertaisella enemmistöllä. Yleispalvelu, johon kuuluisivat myös naiset, edellyttäisi kuitenkin muutosta perustuslakiin. Asetukset pakollisesta asepalveluksesta eivät ole sattumaa: 14 vuoden eron jälkeen (2011) sosiaalinen hyväksyntä on arvioitava uudelleen. Kretschmann tekee selväksi, että aihe koskettaa monia ihmisiä.

Menneisyys on osoittanut, että vakavia poliittisia kysymyksiä voidaan tuoda esiin kansalaisten osallistumisen kautta. Kansalaiskokousten integroiminen julkiseen keskusteluun ei ole helppoa, mutta välttämätöntä – vain näin niiden vaikutus saadaan aikaan. "Vuoropuhelukansalaisten osallistuminen" on termi, joka tulee yhä uudelleen esiin tässä yhteydessä ja korostaa, kuinka tärkeää on, että kansalaiset osallistuvat päätöksentekoprosesseihin. Dialogisen kansalaisosallistumisen palvelukeskus Baden-Württembergissä tarjoaa tukea kansalaisosallistumisprosessien tehokkaaseen toteuttamiseen.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että ajatus asevelvollisuudesta kansalaiskokouksesta tarjoaa mahdollisuuden viedä politiikan ja väestön vuoropuhelu uudelle tasolle. Kretschmann ja hänen kollegansa eivät ainoastaan ​​tarjoa vastausta ajankohtaisiin haasteisiin, vaan edistävät myös demokraattista rinnakkaiseloa Saksassa.

Lisätietoa kansalaisneuvostojen aiheista ja asevelvollisuuden uudelleen aktivoimisesta suosittelemme tutustumaan yksityiskohtaisiin raportteihin päivittäisiä uutisia, Allgäu-lehti ja kattavat selitykset kansalaiskokouksista bpb.de.