Harvest of Shame: Kokeilu paljastaa harvesterien hyväksikäytön!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ranskassa alkaa oikeudenkäynti ihmiskauppaa ja sadonkorjuutyöntekijöiden hyväksikäyttöä vastaan ​​samppanjan tuotannossa.

Prozess in Frankreich gegen Menschenhandel und Ausbeutung von Erntehelfern in der Champagnerproduktion startet.
Ranskassa alkaa oikeudenkäynti ihmiskauppaa ja sadonkorjuutyöntekijöiden hyväksikäyttöä vastaan ​​samppanjan tuotannossa.

Harvest of Shame: Kokeilu paljastaa harvesterien hyväksikäytön!

Ranskassa alkaa tänään merkittävä oikeudenkäynti, joka tuo esiin suositun samppanjantuotannon pimeän puolen. Châlons-en-Champagnen aluetuomioistuimessa käsitellään ihmiskauppaa ja pimeää työtä, jotka ovat alalla muotia. "Häpeän rypälesadosta" on jo uutisoitu paljon, mikä koskee monien sadonkorjuutyöläisten skandaalimaisia ​​työoloja. Nämä epäkohdat koskevat pääasiassa Malin, Senegalin ja Mauritanian kaltaisten maiden työntekijöitä, jotka elävät katastrofaalisissa olosuhteissa ja joutuvat usein työskentelemään ilman oleskelulupaa. Pz-news.de:n mukaan poliisi sai syyskuussa 2023 tietoonsa noin 60 tällaisesta puunkorjuutyöntekijästä, jotka elivät sellaisessa tilassa, joka tuskin osoitti ihmisarvoa.

Usein epähygieenisissä olosuhteissa asuvat sadonkorjuutyöntekijät eivät saa edes luvattua 80 euroa päivässä ja joutuvat tyytymään paljon pienempään. Maxime Cessieux, lakimies, joka edustaa monia näistä kärsineistä työntekijöistä, puhuu modernista orjuuden muodosta. Sen lisäksi, että se ei ole vain maatalouden apulaisten työhönottoyritys satamassa, vaan myös sen toimitusjohtaja, kaksi rekrytoijaa ja viininviljelijä. Tämä herättää kysymyksen: Kuinka teollisuus, joka ilmentää ranskalaisen elämäntavan symbolia, voi sallia tällaisen järjettömän riiston?

Näkemyksiä kausityön todellisuudesta

Yksi näkökohta, joka usein unohdetaan, on valtava bisnes, joka piilee samppanjapullon kipinän takana. Vuonna 2022 samppanjateollisuuden myynti ylittää kuusi miljardia euroa ja noin 34 000 hehtaarin viljelyalojen rypäleiden korjaamiseen tarvitaan vuosittain yli 100 000 kausityöntekijää. Viinitarhoilla työskentelyä säännellään tiukasti lakimääräysten mukaisesti, mutta monet työntekijät ilmoittavat alhaisista palkoista ja huonoista työoloista. ZDF raportoi että Youssefin kaltaisilla kausityöntekijöillä on jo kokemuksia siitä, että asiakkaat yksinkertaisesti katosivat työnteon jälkeen maksamatta senttiäkään.

Lisäksi työtä ei helpota fyysinen rasitus ja tarve poimia jokainen rypäle käsin. Ulkomaisten kausityöntekijöiden joukossa, joita rekrytoidaan usein juna-asemille tai puistoihin, on monia turvapaikanhakijoita, joiden on työskenneltävä äärimmäisissä olosuhteissa. José Blancon kaltaisten ammattiyhdistysaktivistien tuomio on selvä: olemassa on riistojärjestelmä, ja teollisuudella ja viranomaisilla on siinä osittain vastuullinen rooli.

Yhteiskunnallinen vastuu ja näkemys

Samppanjateollisuuden ongelmat eivät ole uusia. Ammattiliitot ja yhteiskunnalliset yhdistykset korostavat, että nykyiset epäkohdat eivät ole yksittäisiä. Jo vuonna 2018 raportoitiin 125 ulkomaalaisesta sadonkorjuutyöntekijästä, jotka kärsivät vastaavista olosuhteista. Ranskan ihmisoikeusliitto (LDH) korostaa, että maatilat ovat usein laittomia vyöhykkeitä. Nykytilanne ei vaadi vain alan uudelleenarviointia, vaan myös hallitusta.

Maatalouden riippuvuus ulkomaalaisista kausityöntekijöistä on käymässä yhä selvemmäksi, mistä on käynyt ilmi [landwirtschaft.de]:n analyysi (https://www.landwirtschaft.de/wirtschaft/beruf-und-betrieb/landwirtschaft-als-beruf/warum-benoetigt-die-landwirtschaft-isaistear)bescheemiits- alleviivaa. Tämä työtilanne heijastuu paitsi rypälesatoon, myös koko maataloustalouteen, jossa yhä harvempi saksalainen on valmis ryhtymään fyysisesti vaativiin töihin.

Paine samppanjantuottajiin kasvaa - ei pelkästään tällaisten raporttien luoman huonon kuvan vuoksi, vaan myös Proseccon kaltaisten tuotteiden kilpailukyvyn lisääntymisen vuoksi. Valmistajia vaaditaan parantamaan lähestymistapaansa työoloihin vastatakseen kasvavaan kestävän ja eettisen kulutuksen tarpeeseen.