Trump vaatii Grönlantia – Tanska lisää sotilaallista läsnäoloa arktisessa konfliktissa!

Trump vaatii Grönlantia – Tanska lisää sotilaallista läsnäoloa arktisessa konfliktissa!

Grönlanti, Tanskan kuningaskunnan itsehallinnollinen saari, on tällä hetkellä kansainvälisten keskustelujen kohteena. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti ilmaissut väitteensä saarelle ja arvostellut Tanskaa sen riittämättömistä toimista Venäjän uhkien torjumiseksi. Keskustelussaan Nato-kumppaneiden kanssa Trump korosti, että Yhdysvallat "tarvitsee Grönlantia" suojellakseen sotilaallisia ja strategisia etujaan. Pääministeri Mette Frederiksenin johtama Tanskan hallitus kuitenkin pysyy lujana ja torjuu Yhdysvaltain hallituksen haltuunottosuunnitelmat.

Tanska on pyytänyt Naton tukea tässä kireässä tilanteessa. Grönlantiin vaadittiin pysyvää sotilaallista läsnäoloa alueen turvallisuustilanteen vakauttamiseksi. Puolustusministeri Troels Lund Poulsen ja ulkoministeri Vivian Motzfeldt lähettivät ehdotuksen Naton johtajalle Mark Ruttelle. Frederiksen viittaa onnistuneeseen NATO Baltic Sentry -operaation konseptiin, joka otettiin käyttöön suojelemaan kriittistä infrastruktuuria Itämerellä. Se aikoo siirtää tämän strategian arktiselle alueelle turvatakseen Grönlantia paremmin.

Grönlannin sotilaallinen tilanne

Yhdysvallat ja Tanska ovat aina olleet läheisiä sotilaallisia kumppaneita, varsinkin siitä lähtien, kun Grönlanti liittyi Naton alueeseen vuonna 1949. Vuoden 1951 puolustussopimus antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden rakentaa saarelle sotilastukikohtia, mikä on jälleen noussut yhä tärkeämmäksi varsinkin viimeaikaisen sotilaallisen toiminnan lisääntymisen vuoksi. Euroopan liittoutuneiden joukkojen ylikomentaja, Yhdysvaltain kenraali, vastaa sotilaallisista toimista alueella. Grönlannissa on kuitenkin tällä hetkellä alle 200 Yhdysvaltain sotilasta, mikä on paljon pienempi ponnistelu verrattuna yli 30 000:een kylmän sodan aikana.

Viime viikolla joukko sotilaita useista Euroopan NATO-maista, mukaan lukien 15 Bundeswehrin sotilasta, kävi tutkimusmatkalla Grönlannissa. Tämä tehtiin osana valmistautumista tuleviin sotaharjoituksiin, joissa testataan logistisia olosuhteita äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa. Bundeswehr on myös tiivistänyt sotilaallista yhteistyötään Islannin, Kanadan ja Ison-Britannian kanssa ja osallistunut Pohjois-Atlantilla harjoituksiin operatiivisen valmiuden lisäämiseksi.

Kansainvälinen vastaus ja tuki

Saksan hallitus on vahvistanut täyden solidaarisuuden Grönlannille ja Tanskalle ja vastustanut selvästi Trumpin haltuunottosuunnitelmia. Tanska työskentelee aktiivisesti laajentaakseen sotilaallista läsnäoloaan saarella suojellakseen kriittistä infrastruktuuria ja mobilisoidakseen Nato-kumppaneita. Useiden Euroopan maiden yhteinen julkilausuma toistaa tukensa Tanskalle ja Grönlannille, kun taas Grönlannin kansa ja heidän hallitus vastustavat jyrkästi Yhdysvaltojen valtaamista.

Tätä taustaa vasten arktisen alueen turvallisuustilanne on edelleen kireä. Kuten [Schwarzwälder Bote](https://www.schwarzwaelder-bote.de/content.kritik-um-arktisinsel-trump-pocht-auf-groenland-wer-die-arktis-bisher-schuetzt.858d95cf-819d-42e2-9827f-42e2-057fb-8 Raporttien mukaan Tanska on pyytänyt NATO:lta apua sotilaallisella läsnäolollaan alueella varmistaakseen ja mukauttaakseen turvallisuusarkkitehtuurin uuteen uhkatilanteeseen. Nämä kehityssuunnat ovat erittäin tärkeitä arktisen alueen tulevan geopoliittisen vakauden kannalta.

Kuten näette, arktisella alueella todella tapahtuu jotain. Tulevat kuukaudet tuovat todennäköisesti jännitystä, kun kansainväliset pelaajat kartoittavat kurssiaan.