Frankfurtin mikrobiologi taistelee tappavia bakteereja ja vastustuskykyä vastaan
Tübingenistä kotoisin oleva mikrobiologi Volkhard Kempf tutkii antibioottiresistenssiä ja infektioiden ehkäisyä Frankfurtin yliopistollisessa sairaalassa.

Frankfurtin mikrobiologi taistelee tappavia bakteereja ja vastustuskykyä vastaan
Mitä Frankfurtissa tapahtuu? Kaupunki tunnetaan paitsi vaikuttavasta siluetistaan myös tärkeistä mikrobiologian tutkimusprojekteistaan. Kehityksen kärjessä on Volkhard Kempf, tunnustettu mikrobiologi, joka on johtanut yliopistollisen sairaalan mikrobiologian ja sairaalahygienian instituuttia vuodesta 2009. Hän suoritti opintonsa Würzburgissa ja Oxfordissa ennen habilitaatiotaan Tübingenissä. Hän on myös ollut aktiivinen jäsen liittovaltion terveysministeriön sairaalahygieniakomiteassa vuodesta 2019 ja johtaa konsulttilaboratoriota Robert Koch -instituutin puolesta [faz.net].
Kempf ja hänen tiiminsä tutkivat noin 200 000 näytettä joka vuosi, mukaan lukien haavapuikot, mätä, virtsa ja verta. Hän kohtaa työssään joka päivä bakteereja ja viruksia, joita on kaikkialla jokapäiväisessä elämässä - ilmassa, vedessä ja pinnoilla. Erityisen silmiinpistävää on Kempfin lausunto, jonka mukaan laboratoriossa tartuntariski on pienempi kuin metrossa, koska laboratorion työntekijät tietävät tarkalleen, mitä ovat tekemisissä.
Tutkimus keskittyy: Bartonella-bakteeri
Yksi Kempfin tutkimuksen pääkohdista on Bartonella-suvun bakteerit. Nämä taudinaiheuttajat voivat tarttua kissoista tai koirista ihmisiin ja ovat vastuussa muun muassa kissan naarmutaudista. Erityistä huomiota herättää kuitenkin Bartonella bacilliformis -bakteeri, jota esiintyy Andien korkeuksissa Perussa ja jota levittävät hiekkakärpäset. Se aiheuttaa Oroya-kuumetta ja suhteellisen vähän tutkittua Carriónin tautia. Kempf on jo selvittänyt kaksi tätä taudinaiheuttajaa koskevaa biologista perusperiaatetta, jotka voivat mahdollisesti johtaa uusiin hoitomenetelmiin.
Moniresistenttien bakteerien aikana ongelmasta tulee vieläkin räjähtävämpi. Antibakteerinen resistenssi kasvaa maailmanlaajuisesti, ja on ratkaisevan tärkeää, että yhteisö vastaa näihin haasteisiin. Sivuston ncbi.nlm.nih.gov analyysin mukaan RNA-virusten ja antibiooteille resistenttien bakteeripatogeenien aiheuttamat pandemiahaasteet muodostavat uhan nykyaikaiselle terveydenhuollolle. Sitoutuneena horisonttiin, tässä on myös tehtävä uudelleenarviointi - "One Health" -konsepti vaatii kattavia hygienia- ja infektioiden ehkäisystrategioita.
Taistelu vastarintaa vastaan
Antibiootit ovat välttämättömiä monien bakteeri-infektioiden hoidossa. Niiden tehokkuus kuitenkin heikkenee jatkuvan vastustuskyvyn kehittymisen vuoksi. Federal Institute for Drugs and Medical Devices (BfArM) on tunnustanut tämän ja on aktiivisesti sitoutunut torjumaan näitä uhkia. Vuonna 2008 lanseeratun Saksan antibioottiresistenssin strategian (DART) tavoitteena on vähentää vastustuskykyä ja lisätä tietoisuutta antibioottien asianmukaisesta käytöstä. Sairaalahygienialautakunta antaa myös säännöllisesti suosituksia sairaalainfektioiden ehkäisystä vastatakseen terveydenhuollon haasteisiin, kuten [bfarm.de](https://www.bfarm.de/DE/Aktuelles/Themendossiers/Antibiotika Resistanceen/_node.html) osoittaa.
Kempfille tutkimuksen arki ei ole vain teoreettista. Hän on myös harjoitteleva soutaja ja viettää paljon aikaa vedessä. Hän käy melomassa viidestä kuuteen kertaa viikossa. Hän ajattelee usein vedessä olevia bakteereita, varsinkin kun hän soutaa jätevedenpuhdistamon ohi. Inho tai sinnikkyys – Kempfille se on motivaatio jatkaa taistelua vaarallisia bakteereja ja vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia vastaan.
Kiehtovaa on, miten Kempf yhdistää mikrobiologian haasteet ja terveydenhuollon perushygienian tarpeen. Pitkällä aikavälillä hänen sitoutumisensa voi olla ratkaiseva sen suhteen, kuinka tulevat sukupolvet käsittelevät tartuntatauteja. On edelleen jännittävää nähdä, mitä uusia oivalluksia ja lähestymistapoja hänen tutkimuksestaan syntyy.