Bayreuthin kaupunki varoittaa: Ole varovainen jätehuoltoa koskevien väärien tietojen kanssa!

Bayreuthin kaupunki varoittaa: Ole varovainen jätehuoltoa koskevien väärien tietojen kanssa!

Bayreuthin kaupunki on tällä hetkellä valokeilassa, kun on kyse jätteiden hävittämistä koskevan väärän tiedon levittämisestä. Asukkaita kehotetaan olemaan luottamatta tekoälyn (AI) tuottamaan tietoon hakukoneissa. Kuten kaupunginhallinto korostaa, nämä antavat usein virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa hävittämiseen liittyvistä asioista. Kyseenalaista tietoa, joka voi johtaa väärinkäsityksiin, tulee säännöllisin väliajoin, ja kaupunki kehottaa kansalaisia ​​luottamaan vain virallisiin lähteisiin. Luotettavaa tietoa löytyy kaupunkirakentamisen nettisivuilta ja erilaisista jätesovelluksista, joista osa on myös kaupungin toimittamia. Tästä raportoi kuriiri.

Mutta mistä tämä huoli valeuutisista tulee? On käymässä yhä selvemmäksi, että tekoälyllä on vaarallinen rooli paitsi jokapäiväisessä elämässä myös poliittisen ja yhteiskunnallisen tiedon levittämisessä. Professori Stefan Feuerriegel, joka johtaa LMU:n tekoälyn instituuttia (AI), huomauttaa tekoälyn tuottaman disinformaation valtavasta räjähdysvoimasta. Uusinta teknologiaa käyttämällä voidaan luoda vakuuttavia tekstejä, kuvia ja jopa ääniä, joita on usein vaikea tunnistaa väärennöksiksi. Esimerkki, joka jää edelleen monien mieleen, on viruksen tekoälyn luoma kuva paavi Franciscuksesta, joka vei ihmisiä harhaan kaikkialla maailmassa. Yksityiskohdat ratkaisevat: Teknologisesta kehityksestä huolimatta tekoälyllä on edelleen vaikeuksia tietyissä asioissa, kuten käsien esittämisessä tai monimutkaisissa taustoissa. Näitä puutteita voidaan kuitenkin kompensoida personoimalla sisältöä ja kohdentamalla kohderyhmiä Ludwig Maximilianin yliopisto selitti.

Disinformaation vaara

Valeuutiset ja disinformaatio löytävät hedelmällistä maaperää sosiaalisissa verkostoissa, mikä kannustaa tällaisen väärän tiedon leviämiseen. Federal Agency for Civic Educationin mukaan tutkimukset osoittavat, että alle 1 % Internetissä kulutetusta sisällöstä voidaan luokitella valeuutiseksi. Mutta huolestuttavaa on, että tällaista sisältöä kulutetaan usein erityisen intensiivisesti tietyissä yhteiskuntaryhmissä. Alhainen luottamus poliittisiin ja mediainstituutioihin lisää alttiutta tällaisille raporteille. Tämä näkyy myös Donald Trumpin vaalien tai Brexit-kansanäänestyksen ympärillä olevissa tapahtumissa, joissa levitettiin tahallisesti vääriä tietoja. Mielenkiintoista on, että myös valeuutisia ja disinformaatiota koskeva empiirinen tutkimus on lisääntynyt dramaattisesti viime vuosina – ei vähiten reaktiona muuttuviin poliittisiin olosuhteisiin ja sosiaalisen median käyttöön. Raportit tästä Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto.

Viimeaikaisissa keskusteluissa kerta toisensa jälkeen nostettu esille on medialukutaidon rooli. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä: medialukutaito on avain valeuutisten torjuntaan. Käyttäjien tulisi oppia kyseenalaistamaan tietoa kriittisesti ja vertailemaan eri lähteitä estääkseen disinformaatiotulvan. Poliittisten toimijoiden on myös ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin ja tuettava aloitteita, kuten "EU vs. Disinfo". Nämä disinformaatiota vastaan ​​taistelijat yrittävät asettaa yhtenäiset standardit valeuutisten torjuntaan.

Aina, kun tietoympäristö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, on ratkaisevan tärkeää, että sekä käyttäjät että alustaoperaattorit toimivat ennakoivasti. Tietoisuuden lisääminen, läpinäkyvä faktatarkistus ja sisällön kriittinen tarkastelu ovat tärkeitä. Vain näin jokainen voi pitää huolta itsestään ja erottaa totuuden valheesta - haaste, joka koskettaa meitä kaikkia ja jonka voittaminen on yhä tärkeämpää digitalisoituneessa maailmassamme.