Mielenosoitus Münchenissä: 200 ihmistä Merzin kiistanalaista kaupunkikuvaa vastaan

Mielenosoitus Münchenissä: 200 ihmistä Merzin kiistanalaista kaupunkikuvaa vastaan

Eilen varhain iltapäivällä noin 200 ihmistä kokoontui Münchenin Marienplatzille protestoimaan liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) kiistanalaista kaupunkikuvaa vastaan. Naisten oikeuksia ja integraatiota aktiivisesti puolustavan "Frau-Kunst-Politics" -yhdistyksen järjestämä mielenosoitus oli selvä signaali syrjivää retoriikkaa vastaan. Puhujat tekivät selväksi, että sanat voivat usein olla melko väkivaltaisia, ja korostivat kunnioittavan siirtolaisuuden tarvetta.

Taufkirchenin SPD:n paikallinen johtaja Naciye Özsu syytti Merziä jakavasta kielenkäytöstä ja vaati inhimillisempää näkemystä maahanmuuttotilanteesta. Julia Schmitt-Thiel, Münchenin SPD:n kaupunginvaltuutettu, teki myös selväksi: "Kielen erottamisella ei ole sijaa kaupungissamme." Kriitikot pitivät pystyssä kylttejä, joissa oli iskulause "Ihminen ei ole laitonta", selkeä viesti solidaarisuudesta ja inhimillisyydestä.

Mielenosoitusten tausta

Mielenosoitukset sai alkunsa Merzin esiintymisestä Potsdamissa, jossa häneltä kysyttiin AfD:n noususta ja maahanmuuttopolitiikan haasteista. Merz sanoi, että liittohallitus halusi vähentää uusien turvapaikkahakemusten määrää 60 prosentilla elokuusta 2024 elokuuhun 2025. Tämä lausunto ei vain aiheuttanut ärsytystä, vaan siitä keskusteltiin kiivaasti myös liittopäivissä. Vihreiden ja vasemmiston kriitikot vaativat anteeksipyyntöä Merzin loukkaavista sanoista.

CSU:n johtaja Markus Söder korosti maahanmuuttokeskustelun yhteydessä tarvetta rohkaista ei-rikollisia syyrialaisia ​​ja afgaaneja lähtemään maasta. Termin "kaupunkikuva" käyttöä kritisoidaan yhä enemmän eufemistisena koodisanana, joka rakentaa negatiivisen käsityksen ihmisistä, joita pidetään ei-saksalaisina tai ei-valkoisina. Sosiologi Nina Perkowski selittää, että tällaiset termit ruokkivat pelkoa ja legitimoivat toimia, kuten karkotuksia.

Rikostilastot ja niiden tulkinta

Saksan taloustieteen instituutin nykyinen tutkimus osoittaa, että rikollisuuden pelko ei aina kulje käsi kädessä rikollisuuden todellisen kehityksen kanssa. Liittovaltion rikospoliisiviraston poliisirikostilasto (PKS) kirjasi ulkomaalaisten väkivaltarikosten lisääntymisen 7,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Huolimatta siitä, että yli 40 prosenttia epäillyistä on ulkomaalaisia, heitä on vain noin 15 prosenttia väestöstä. Kriminologit varoittavat tulkitsemasta näitä tietoja väärin. BKA:n puheenjohtaja Holger Münch on vaatinut selkeää keskittymistä maahanmuuton rajoittamiseen, kun taas kriitikot korostavat asian monimutkaisuutta.

Raportointi pakolaismaahanmuutosta ja terrori-iskuista on lisännyt julkista rikollisuuden pelkoa. Oikeistopopulistiset ja äärioikeistolaiset liikkeet lietsovat pelkoa "rotuisesta toisesta" ja johtavat siten salaiseen uhan tunteeseen laajoissa väestöryhmissä.

Reaktiot Merzin lausuntoihin ja sitä seuranneisiin protesteihin tekevät selväksi, että keskustelu maahanmuutosta ja integraatiosta Saksassa on edelleen hyvin polarisoitunutta. Käynnissä olevat konfliktit osoittavat, että monet saksalaiset pitävät rasismia, syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä tärkeimpänä uhana.

Vaikka kannat näyttävät olevan umpikujassa poliittisella areenalla, on toivottavaa, että avoimen ja kunnioittavan rinnakkaiselon kannattajien äänet kovenevat.