Kauhu maanpaossa olevien iranilaisten keskuudessa: Merzin lausunnot järkyttävät yhteisöä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Iranilainen maanpako Nürnbergissä ilmaisee kauhunsa Merzin lausunnoista Israelista ja vaikutuksista iranilaisyhteisöön.

Ein Exil-Iraner in Nürnberg äußert Entsetzen über Merz' Äußerungen zu Israel und die Auswirkungen auf die iranische Community.
Iranilainen maanpako Nürnbergissä ilmaisee kauhunsa Merzin lausunnoista Israelista ja vaikutuksista iranilaisyhteisöön.

Kauhu maanpaossa olevien iranilaisten keskuudessa: Merzin lausunnot järkyttävät yhteisöä

Iranilainen yhteisö Saksassa on viime päivinä kärsinyt yhä enemmän poliittisesta kehityksestä. Erityisesti liittokansleri Friedrich Merzin lausunnot, jotka kuvailivat Israelia "likaiseksi työksi" lännelle, aiheuttivat aaltoja. Bahman Abedini, Nürnbergistä karkotettu iranilainen, joka pakeni Iranista 1980-luvun lopulla, ilmaisee kauhunsa näistä lausunnoista. Abedini selittää, että hän on katkaissut yhteyden perheeseensä Iranissa suojellakseen heitä mahdolliselta sorrolta, ja kuvailee pelkoa, jota monet iranilaiset tuntevat rakkaansa kohtaan. Kuten br.de raportoi, iranilainen yhteisö kärsii ennennäkemättömällä tavalla poliittisesta paineesta, jota monet heidän kotiseuralaiset kokevat.

Saksan poliittinen reaktio seurasi nopeasti: SPD ja vihreät arvostelivat jyrkästi Merzin sanavalintaa. SPD:n poliitikko Adis Ahmetovic kuvaili lausuntoja ei kovin tehokkaiksi, kun taas Luise Amtberg Vihreistä kuvaili niitä "kyynisiksi ja tietämättömiksi". Kritiikistä huolimatta Merz puolusti lausuntojaan ja selitti, että ne saivat suurelta osin hyväksyntää. Tässä on selvää, että keskustelu Iranista ja Israelin ja Iranin suhteesta nostaa aaltoja ei vain näissä kahdessa maassa itse, vaan myös kansainvälisellä näyttämöllä.

Sotilaalliset konfliktit ja strategiset edut

Iran ilmoitti äskettäin sotilaallisista hyökkäyksistä Israelia vastaan, minkä kenraali François Chauvancyn mukaan oli tarkoitus olla osa sen strategista viestintää. Hän kuitenkin huomautti, että vakavuudestaan ​​huolimatta nämä hyökkäykset eivät ole saavuttaneet merkittävää menestystä. Iranin hyökkäykset eivät ainoastaan ​​testanneet sen sotilaallisia kykyjä, vaan myös paljastivat Israelin haavoittuvuuden tällaisille hyökkäyksille. mena-researchcenter.org mukaan vanhentuneita sotilastekniikoita käytettiin, mikä herättää kysymyksen siitä, missä määrin Iran voi edelleen muodostaa vakavan uhan Israelille.

Geopoliittisella areenalla Iran on edelleen eristetty alueellisista tavoitteistaan ​​huolimatta. Arabivaltiot osoittavat kasvavaa kiinnostusta lähentymiseen Israelin kanssa, mikä heikentää entisestään Iranin strategista asemaa. Sotilaalliset konfliktit eivät ole ilman seurauksia. Israel suunnittelee jo vastatoimia, vaikka Yhdysvallat näkee sen riskialttiina. Myös sotilaalliset operaatiot Punaisellamerellä, jossa Iran yrittää mobilisoida sotilaallisia resursseja huthien kautta, osoittavat Lähi-idän tilanteen monimutkaisuuden.

Sisäpoliittinen kuva Iranissa

Kotona iranilaiset kohtaavat kuitenkin täysin erilaisia ​​haasteita. Sivuston bpb.de tietojen mukaan maan taloudellinen tilanne on heikentynyt rajusti viime vuosina. Kansainvälisen eristyneisyyden, huonon hallinnon ja korruption yhdistelmä on vaikuttanut vakavasti monien iranilaisten elämänlaatuun. Tilastot osoittavat, että vähintään 30 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja että inflaatio ja korkea työttömyys ovat ominaisia ​​jokapäiväiselle elämälle.

Presidentti Raisin kuoleman ja heinäkuussa 2024 pidettävien ylimääräisten vaalien jälkeen analyysit osoittavat historiallisen alhaisen äänestysaktiivisuuden ja syvän epäluottamuksen poliittisen järjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Uuden presidentin Masoud Peseschkianin uudistuslupaukset herättävät toiveita muutoksesta, mutta on kyseenalaista, voidaanko ne toteuttaa todellisuudessa. Iranin oppositio on edelleen monimuotoinen, mutta yhteinen polku muutokseen on epäjohdonmukainen ja siihen liittyy lukuisia eroja.

Maanpaossa asuva Abedini toivoo vapaan Iranin mahdollisuutta kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Hänelle on selvää, että muutoksen Iranissa on tultava iranilaisilta itseltään, ei ulkopuolisten sotilaallisten väliintulojen kautta. Kuten hän sanoo, tie Iranin kansan vapauttamiseen ei johdu Israelin hyökkäysten kautta, vaan sen on oltava sisäinen asia. Stressaavina aikoina hän omistautuu mattojen entisöimiseen löytääkseen hieman rauhaa ja seesteisyyttä.

Sillä välin jää nähtäväksi, kuinka Lähi-idän kehitys jatkuu ja mitä vaikutuksia sillä on Iranin väestöön ja sen diasporaan.