Opiskelijaprojekti Passaussa: Juutalainen historia taistelee näkyvyydestä!

Opiskelijaprojekti Passaussa: Juutalainen historia taistelee näkyvyydestä!

Passaussa, kaupungissa, jolla on tapahtumarikas juutalainen historia, Leopoldinum Gymnasiumin oppilaat ovat sitoutuneet muistokulttuuriin. Antje Spielbergerin johdolla 16 opiskelijaa käynnisti "Jewish to go" -projektin osana P-seminaaria. Keskeinen toimija on Omid Babakhan, joka on erityisen kiinnostunut vanhasta liikerakennuksesta, joka aikoinaan kuului Bernheimin juutalaiselle kauppiasperheelle. Huolimatta tämän rakennuksen syvästä historiasta, ei ole vieläkään tietoa siitä, mitä se tarkoittaa kaupungille ja sen juutalaiselle menneisyydelle. Raportin mukaan Sunnuntain lehti Ryhmä haluaa asentaa QR-kooditaulut historiallisiin paikkoihin tehdäkseen historiasta konkreettista kaikille.

Passaussa noin vuosina 1898–1935 toimineella Bernheim-perheellä on mielenkiintoinen menneisyys. Toista maailmansotaa edeltävänä aikana hän ei vain ajanut menestyvää yritystä, vaan oli myös osa kaupungin elämää. Niin kerrottu Ala-Baijerin Wiki että Alfred ja Berta Bernheim joutuivat myymään yrityksensä vuonna 1935. Perheen jälkeläiset, jotka asuvat nykyään hajallaan Ranskassa, Israelissa, USA:ssa ja Isossa-Britanniassa, muistavat myös juurensa Passaussa. Bernheimin perheen vierailu kaupungissa vuonna 2008 osoitti tämän pysyvän perinnön ja kiinnostuksen heidän historiaansa kohtaan.

Muisti ja resonanssi

Huolimatta intensiivisestä valmistelusta ja hankkeesta saadusta positiivisesta palautteesta Passaun kaupungin tukipyynnöt jäävät kuitenkin vastaamatta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka vakavasti kaupunki suhtautuu omaan historiaansa. Dekaani Jochen Wilde kehui hanketta ja haluaisi aktiivisesti osallistua muistokulttuurin elvyttämiseen. Aloiteryhmä perustettiin kehittämään "muistopolkua". Nähtäväksi jää, noudattaako kaupungin hallinto opiskelijoiden toiveita ja lisääntyykö yleisön osallistuminen.

Laajemmassa kontekstissa keskustelu muistokulttuurista on erityisen tärkeä. Viime vuosina näkemys siitä, miten yhteiskunta suhtautuu kansallissosialistiseen menneisyyteen, on muuttunut. Keskustelu osallistavasta lähestymistavasta muistiin ja kysymyksestä siitä, kuinka siirtolaiset voidaan integroida tähän kulttuuriin, on muuttunut räjähdysmäisemmäksi. Artikkelin kirjoittaja bpb käsittelee tätä näkökohtaa ja osoittaa, että monet äänet ja muistot, jotka ovat osa yhteiskunnan monimuotoisuutta, ovat toistaiseksi jääneet kuulematta. Maahanmuuton jälkeinen muistokulttuuri voisi auttaa saamaan kaikki mukaan keskusteluun.

Lopuksi voidaan todeta, että Leopoldinum Gymnasiumin opiskelijoiden sitoutuminen on tärkeä merkki siitä, että kaupungin juutalaista historiaa ei pidä unohtaa. Edelleen olemassa olevat haasteet ovat yhtä ilmeisiä kuin uusien lähestymistapojen ja yleisön osallistumisen tuomat mahdollisuudet.