Vaatetulva: 200 jalkapallostadionia täynnä roskaa – näin voimme pelastaa sen!

Vaatetulva: 200 jalkapallostadionia täynnä roskaa – näin voimme pelastaa sen!

Muotimaailma on valtavan ongelman edessä: vuosittain noin 120 miljoonaa tonnia vaatteita päätyy maailmanlaajuisesti roskikseen – määrä vastaa yli 200 jalkapallostadionin määrää. Boston Consulting Groupin (BCG) tuore tutkimus tuotti nämä hälyttävät luvut. Järkyttävää on, että 80 prosenttia tästä vaatejätteestä joko päätyy kaatopaikoille tai poltetaan, kun taas vain 12 prosenttia saa mahdollisuuden käyttää uudelleen. Silmiinpistävä esimerkki valtavista tekstiilijätteen määristä ovat Pohjois-Chilen suuret vaatevuoret, jotka näkyvät jopa avaruudesta, kertoo idowa.de.

Mutta ongelma ei ala vain hävityksestä. Ostajat käyttävät vaatteita keskimäärin vain 7–10 kertaa, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Alhainen, vain 1 prosentin kierrätysaste on yllättävää; Monet tekstiilit valmistetaan sekoituksista, joita on vaikea kierrättää. Yli 90 prosenttia muotiteollisuuden CO2-päästöistä syntyy uusien raaka-aineiden louhinnasta ja jalostuksesta. Kivulias oivallus, joka vaatii alan perusteellista uudelleenarviointia.

Tie kiertotalouteen

Yhä tärkeämmäksi muodostuva käsite on tekstiiliteollisuuden kiertotalous. Saksan kiertotalouden mukaan painopisteen on oltava vaatteissa, koska jätteen määrä kasvaa jatkuvasti. Tekstiiliteollisuudelle ei tällä hetkellä ole juurikaan alakohtaisia ​​säännöksiä, mutta uusilla hankkeilla pyritään edistämään määriteltyjen kestävyystavoitteiden saavuttamista. Liittohallituksen ja yritysten välisen vuoropuhelun tarkoituksena on edistää kiertoliiketoimintamalleja ja lisätä kestävien vaatteiden ja kierrätyskuitujen myyntiä.

Tärkeä tekijä on kuluttajien tietoisuuden muutos. Tiedotuskampanjoilla pyritään lisäämään kestävien vaatteiden arvostusta ja kannustamaan ihmisiä ostamaan vähemmän pikamuotisegmentissä. Yrityksiä pyydetään kokeilemaan innovatiivisia liiketoimintamalleja, kuten tuote palveluna, ja tekemään yhteistyötä tekstiilijätteen lajittelutekniikoiden kanssa.

Vaatii kestävää tekstiiliteollisuutta

Myös WWF näkee toiminnan tarpeellisuuden ja vaatii pyöreää tekstiiliteollisuutta, joka jättää perinteisen "take-make-waste" -mallin taakseen. Kahdeksaan strategiseen lähestymistapaan kuuluvat muun muassa ylituotannon ja kulutuksen vähentäminen sekä kestävien raaka-aineiden käyttö. Avoin lähestymistapa toimitusketjuihin ja mikrokuitujen saastumisen torjunta ovat myös tärkeitä.

Kierrätyspolitiikan tulevaisuuden painopiste voisi olla tuotteiden elinikävaatimusten sisällyttäminen EU:n tuotemääräyksiin. Mutta vastuu ei ole vain poliitikoilla. Kuluttajien tulee valita nimenomaan laadukkaat ja pitkäikäiset tekstiilit, kun taas yritysten tulee luottaa kiertoprosesseihin. Yhteisiä ponnisteluja tarvitaan tekstiiliteollisuuden tekemiseksi kestäväksi ja ympäristöystävälliseksi. Pystymmekö voittamaan nämä haasteet yhdessä?

Voimakkaalla uudelleenajattelulla ja määrätietoisilla toimilla muotiteollisuuden tulevaisuus voisi loistaa kestävässä valossa – kohti elinkelpoista kiertotaloutta, kuten WWF:n tutkimuksessa vaaditaan.