Yli kaksi kolmasosaa saksalaisista välttää uutisia – miksi?

Yli kaksi kolmasosaa saksalaisista välttää uutisia – miksi?

Nykyinen tutkimus herättää kohua Saksassa: "Reuters Institute Digital News Report 2025" osoittaa, että 71 % Internetin käyttäjistä välttää aktiivisesti uutisia. Tämä tarkoittaa, että viime vuoden 69 prosentin luku on jälleen noussut. Näkyviä syitä tähän trendiin ovat kielteiset vaikutukset mielialaan, jonka sanoi 48 % kyselyyn vastanneista. Jotkut tuntevat myös olevansa uupuneita konfliktien ja sotien kattamisesta. Raportin mukaan 39 % uutisten välttelijöistä kokee stressiä tässä yhteydessä, mitä tutkija Julia Behre kuvailee valikoivaksi uutisten välttämiseksi, mikä ei tarkoita uutisten nauttimatta jättämistä ollenkaan.

Mielenkiintoista on, että vanhemmat ihmiset, erityisesti 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat, kommentoivat todennäköisemmin, että sodista kerrotaan liikaa. Nuoremmista, 18–24-vuotiaista, 43 % sanoo olevansa uupunut uutistulvasta, kun taas 19 % kokee tiedon olevan heille merkityksetöntä. Tästä uutisten välttämisestä huolimatta kiinnostus pysyy vakaana: 55 % saksalaisista aikuisista on edelleen erittäin kiinnostunut uutisista ja 91 % kuluttaa uutisia useita kertoja viikossa, esim. Radio huuli raportoi.

Luottamus uutisiin pysyy vakaana

Toinen myönteinen puoli on uutislähteiden luottamus. 45 % aikuisista verkkoväestöstä luottaa valtaosaan raportoinnista, mikä osoittaa luottamuksen vakautta, joka näkyy erityisesti julkisissa uutisissa sekä paikallisissa ja alueellisissa sanomalehdissä. On silmiinpistävää, että yli 50 % kyselyyn vastanneista pitää ihmisten luomia uutisia luotettavampina kuin tekoälyn tuottamat uutiset. Leibniz HBI toteaa.

Sosiaalinen media on yksi yleisimmistä uutislähteistä. 66 % aikuisista käyttäjistä kuluttaa sitä vähintään kerran viikossa. Sosiaaliset verkostot, kuten YouTube ja Instagram, saavuttavat korkean käyttöasteen erityisesti 18–24-vuotiaiden keskuudessa. Haasteena näiden alustojen uskottavuudelle on se, että 57 % vastaajista näkee TikTokin ja 53 % X:n (entinen Twitter) vaarallisena väärien uutisten levittämisessä.

Uutisten välttäminen suojastrategiana

Toinen raportissa korostettu seikka on uutisten välttäminen suojamekanismina. Tähän välttämiseen voi varmasti liittyä myönteisiä vaikutuksia, kuten lisääntynyttä kansalaistoimintaa. Tästä seuraa, että uutisten välttämistä ei pidä nähdä välinpitämättömyytenä, vaan pikemminkin eräänlaisena itsesuojana psykologista stressiä vastaan, kuten esim. ARD Media selitti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Saksassa syntyy monitahoinen kuva uutisten välttämisestä. Vaikka monet ihmiset kieltäytyvät aktiivisesti negatiivisista uutisista, luottamus luotettaviin uutislähteisiin pysyy vakaana. Samaan aikaan mediaympäristölle asetetaan uusia vaatimuksia, joiden on vastattava tämän päivän käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Konfliktien, pandemioiden ja muiden kriisien intensiivisen raportoinnin jälkeen näyttää siltä, ​​​​että väestö etsii uutta lähestymistapaa uutisiin - sellaista, joka edistää paremmin omaa mielenterveyttä.