Tarrahulluutta Giessenissä: Kaupunki päättää uusista sakoista!

Tarrahulluutta Giessenissä: Kaupunki päättää uusista sakoista!

Gießenissä kaupunginvaltuusto ottaa esille kiihkeän keskustelun aiheen: tarroja lyhtypylviin ja kylteihin. Ensi torstaina on esityslistalla Hazard Prevention Ordinance -asetuksen tarkistaminen, jolla halutaan myös toimia ei-toivottuja liimaustoimenpiteitä vastaan ​​samaan aikaan uusien määräysten kanssa. Kaupunginhallitus arvioi, että tarrat eivät vain pilaa kaupunkikuvaa, vaan vaarantavat myös liikenneturvallisuuden, koska ne voivat heikentää opasteiden luettavuutta. Pormestari Alexander Wright (vihreät) on jo korostanut, että kaupungin poliisin tulee jatkossa ryhtyä toimiin näitä uusia rikoksia vastaan, mikä on tuomarin mielestä myös omaisuusvahingoista. Tuomari on siksi laatinut tiukat säännöt, jotka uhkaavat rikkomisesta jopa 5 000 euron sakot.

Ennen kuin uusista toimenpiteistä päätettiin, kaupunginvaltuuston päävaliokunnassa käytiin kiivasta keskustelua. FDP:n kaupunginvaltuutettu Dominik Erb kyseenalaisti määräykset ja toi esiin, miksi kylttien ja roskakorien kiinnittämiseen ei puututtu nimenomaisesti. Wright viittasi olemassa olevaan kohtaan, joka säätelee suojaa saastumiselta, mutta koskee vain tiettyjä mainosvälineitä.

Tarrat julkisissa tiloissa: kasvava ongelma

Mutta Gießen ei ole yksin tämän ongelman kanssa. Muista kaupungeista, kuten Jenasta, saatujen raporttien mukaan luvattomien tarrojen ongelma julkisissa tiloissa on lisääntynyt viime vuosina. Jenan kaupungin Anke Schleenvoigt puhuu tarrojen massiivisesta lisääntymisestä, mikä osoittaa selvästi, että julkisten tilojen puhtauteen ja turvallisuuteen on tällä hetkellä kiinnitettävä suurta huomiota, sillä liikennemerkkien tarrat voivat vaarantaa turvallisuuden. Esimerkiksi Erfurtissa voidaan määrätä sakkoja jopa 5 000 euroon, mutta täytäntöönpanon haasteet ovat valtavia, koska tekijöitä ei usein pystytä tunnistamaan.

Näiden tarrojen poistamisesta aiheutuvaa taloudellista taakkaa ei pidä laiminlyödä. Kaupungit joutuvat usein käyttämään paljon rahaa liiman poistamiseen. Jena sijoittaa etäkuluihin 25 000-50 000 euroa vuodessa. Yhden tarran poistaminen voi kestää jopa tunnin ja hinta on noin 50 euroa tunnilta. Ja tämä aikana, jolloin kuntien on tehtävä säästöjä joka kolkassa.

Kiva tässä: Kielellinen suistuminen?

Osa tarroista tunnetaan Baden-Württembergin osavaltion niin sanotusta "Nice here" -kuvakampanjasta. Nämä tahmeat viestit ovat nyt päässeet jopa syvälle merelle. Tällaisten tarrojen sijoittaminen jonkun muun omaisuuteen on kuitenkin juridisesti hyvin kyseenalaista. Tarrojen kiinnittämistä voidaan pitää omaisuusvahingona, joka voi johtaa rikosoikeudellisiin menettelyihin ja mahdollisiin vahingonkorvausvaatimuksiin. Sakot julkisilla paikoilla tarraamisesta voivat vaihdella 70-300 euron välillä yksittäistapauksen olosuhteista riippuen.

Tähän asti monia tällaisia ​​rikoksia on raportoitu harvoin, lähinnä siksi, että kukaan ei usein tiedä, kuka tarrat on kiinnittänyt niihin. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa, kuten Stuttgartissa, nämä tuntemattomia ihmisiä koskevat valitukset ovat usein tuomittuja epäonnistumaan.

Keskustelu tarroista ja niiden vaikutuksista kaupunkikuvaan, turvallisuuteen ja julkisiin kustannuksiin osoittaa, kuinka monimutkainen tämä aihe on. Kaupungit ympäri maailmaa ovat saman haasteen edessä ja etsivät sopivia ratkaisuja. Giessen voisi näyttää esimerkkiä uudella asetuksellaan ja ehkä rohkaista muita kuntia käsittelemään ongelmaa tarkemmin.