Turvallisuus vai pelko? Keskustelua maahanmuuttajista ja kaupunkikuvasta Hessenissä!

Turvallisuus vai pelko? Keskustelua maahanmuuttajista ja kaupunkikuvasta Hessenissä!

Saksassa käydään kiivasta keskustelua turvallisuudesta ja kaupunkikuvasta, jota ruokkivat liittokansleri Friedrich Merzin lausunnot. Hessenin pääministeri Boris Rhein puhui äskettäin Mainzissa pidetyssä konferenssissa selkeästi ja totesi, että kansalaiset odottavat rehellistä palautetta tilanteesta. Hän kehottaa kriitikkoja jättämään "hyvän olon keitaansa" ja tunnistamaan kaupunkien todellisuuden. Merzin kannanotot maahanmuuttopolitiikasta ovat lisänneet keskustelua, mikä tuo myös konkreettisten turvatoimien tarpeen. Yksi Rheinin ehdotus sisältää betonipollarien käytön julkisilla festivaaleilla ja aseiden kieltoalueiden perustamisen.

Rhein ja hänen Thüringenin kollegansa Mario Voigt korostivat, että Merz puhuu laajalle levinneestä turvattomuuden tunteesta. Voigt tulkitsee liittokanslerin lausunnot reaktiona monien ihmisten huoleen ja vaatii lisäämään poliisin läsnäoloa ja johdonmukaisempaa voimassa olevien lakien noudattamista. Toinen tärkeä aihe tässä keskustelussa on maahanmuuton rooli ja yhteys rikollisuuteen. Liittovaltion rikospoliisiviraston vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan yleinen turvallisuuden tunne Saksassa on korkea, mutta siinä on suuria eroja erityisesti sukupuolikohtaisissa turvallisuuskäsityksissä.

Turvallisuuden tunne väestön keskuudessa

Tutkimustulokset osoittavat, että vajaat kolme neljäsosaa ihmisistä tuntee olonsa turvalliseksi lähiseudullaan yöllä. Etenkin naiset kokevat suuremman riskin joutua rikoksen uhriksi, minkä vuoksi monet heistä välttävät bussien tai tiettyjen paikkojen käyttöä yöllä. Mielenkiintoista on, että 35–45-vuotiaat aikuiset pelkäävät erityisen paljon rikollisuutta, kun taas maahanmuuttajataustaiset ihmiset raportoivat usein lisääntyneestä käsityksestä rikollisuudesta, mikä tutkimusten mukaan johtuu osittain sosioekonomisista syistä.

Keskustelu maahanmuuttajien rikollisuudesta on monipuolista. Pieni osa maahanmuuttajista tekee rikoksia, mutta tilastot osoittavat, että maahanmuuttajien rikollisuus on yleisesti ottaen korkeampi kuin alkuperäiskansojen. Syynä tähän ovat usein stressaavat elinolosuhteet sekä ryhmien ikä- ja sukupuolijakauma. Suurin osa työmarkkinoille pääsevistä maahanmuuttajista tekee harvoin rikoksia, kun taas pakolaisten väkivalta johtuu usein turvakotien konflikteista.

Yhteiskunnallinen keskustelu ja toimenpiteet

Käsitelty ongelma edellyttää yhteiskunnallista keskustelua turvallisuudesta ja integraatiosta. SPD:n varakansleri Lars Klingbeil ilmaisi olevansa eri mieltä Merzin yhdistävistä lausunnoista, mikä lisäsi poliittisia jännitteitä entisestään. Tarve keskustella sosiaalisesta integraatiosta ja työmahdollisuuksien saatavuudesta on yhä enemmän esillä. Myös rikollisuuden ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä käsitellään toistuvasti, mikä tekee selväksi, että kotoutumista ehkäisevät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä rikollisuuden kestävän vähentämisen kannalta.

Keskustelu on enemmän kuin pelkkä poliittinen argumentti; se vaikuttaa suoraan ihmisten jokapäiväiseen elämään ja turvallisuuden tunteeseen. Nähtäväksi jää, mihin konkreettisiin toimiin poliitikot lopulta ryhtyvät vastatakseen kaupunkien haasteisiin.

Lopulta herää kysymys: Miten voimme yhdessä varmistaa turvallisen ja kunnioittavan rinnakkaiselon? Asiantuntijat korostavat, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus on perusedellytys sille, että jokainen kaupungissamme voi tuntea olonsa mukavaksi ja turvalliseksi.

Lisätietoa ja syvempää näkemystä turvallisuudesta ja siirtolaisuudesta käytävään keskusteluun saa raporteista HNA, päivittäisiä uutisia ja bpb käyttää.