Hessen tutkii osavaltioparlamentin työntekijöiden ääriliikkeiden tarkastuksia – uutuus!

Hessen tutkii osavaltioparlamentin työntekijöiden ääriliikkeiden tarkastuksia – uutuus!

Hessenin osavaltion eduskunnan puheenjohtaja Astrid Wallmann (CDU) haluaa, että Hessenin kansanedustajien ja eduskuntaryhmien henkilökunta tarkastetaan ääriliikkeiden epäilysten varalta uudella lakimuutosehdotuksella. Tavoitteena on sulkea perustuslain viholliset kansalaisten verorahojen ulkopuolelle. Noin 470 työntekijälle otetaan käyttöön kolmivaiheinen arviointiprosessi, jolla varmistetaan, ettei äärimmäisiä asenteita ole edustettuna osavaltion parlamentissa.

Tämä tarkistusprosessi alkaa työntekijöiden itseraportointikyselyllä. Toisessa vaiheessa, jos on epäilyksiä, eduskunnan kanslia tarkastaa hyvän käytöksen todistukset. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu tiedustelut perustuslainsuojeluvirastolle ja Valtion rikospoliisivirastolle (LKA). Jos epäilyt vahvistuvat, voidaan ryhtyä rajuihin toimenpiteisiin, mukaan lukien kotikiellot, palkanleikkaukset ja IT-oikeuksien peruuttaminen. Wallmann korostaa, että tällaisissa toimissa otetaan huomioon vain vakavat asiat ja näkee "kiireellisen tarpeen" demokratian puolustamiseksi. Aiemmin ei kuitenkaan ole vahvistettu yhtään epäiltyä tapausta.

Poliittista vastustusta ja tukea

Ehdotus sai poliittisissa ryhmissä ristiriitaisia ​​reaktioita. Vaikka SPD ja FDP ilmaisivat huolensa ja tukevat ehdotusta pohjimmiltaan, AfD:n parlamenttiryhmän johtaja Robert Lambrou arvostelee tätä aloitetta "epäluottamuslauseena" eikä näe tarvetta tällaiselle tarkastelulle. Wallmann itse huomauttaa, että ehdotus ei ole nimenomaisesti suunnattu AfD:tä vastaan, mutta myöntää, että tämä rikkoo uutta oikeudellista perustaa ja vaikuttaa myös henkilökohtaisiin oikeuksiin.

Muissa liittovaltioissa, kuten Rheinland-Pfalzissa, tiukemmat seulontasäännöt koskevat jo työntekijöitä, joiden on läpäistävä taustatarkastus. Nordrhein-Westfalenissa vaaditaan rajoittamattomat tiedot liittovaltion keskusrekisteristä. Tämä Wallmannin liike nähdään myös osana laajempaa ääriliikkeiden vastaista strategiaa, joka vastaa yhteiskunnan ääriliikkeiden leimahdukseen.

Yhteiskunnallinen kehitys ja haasteet

Tällä hetkellä vallitsee huolestuttava suuntaus: liittohallitus tallentaa poliittisen rikollisuuden kaikkien aikojen ennätyksen ja poliittisiin toimijoihin ja hätäpalveluihin kohdistuvien väkivaltaisten hyökkäysten lisääntymisen. Strategia "Yhdessä demokratian puolesta ja ääriliikkeitä vastaan" käynnistettiin ääriliikkeiden, rasismin ja muun ryhmiin liittyvän vihamielisyyden torjumiseksi tehokkaammin. On tärkeää, että valtio toteuttaa sekä ennaltaehkäiseviä että tukahduttavia toimenpiteitä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi.

Strategialla on viisi päätavoitetta, mukaan lukien demokraattisten arvojen vahvistaminen ja radikalisoitumisen varhainen havaitseminen. Digitaalisessa maailmassa vihan ja disinformaation käsittely on myös etusijalla. Nämä toimet voivat auttaa edistämään monimuotoista ja demokraattista yhteiskuntaa ja torjumaan ennakoivasti ääriliikkeiden uhkaa.

Astrid Wallmannin aikomus lopettaa ääriliikkeet liittyy suoraan näihin haasteisiin. Hän haluaa varmistaa, että osavaltion eduskunta ja sitä tukevat työntekijät ovat perustuslain uskollisia ja siten säilyttävät kansalaisten luottamuksen demokraattisiin instituutioihin.

Nähtäväksi jää, miten Hessenin ja koko maan poliittinen maisema kehittyy. Yksi asia on kuitenkin selvä: ääriliikkeiden aihe ja sen käsittely on jatkossakin erittäin ajankohtainen ei vain osavaltion eduskunnassa, vaan koko yhteiskunnassa.

Lisätietoja tästä aiheesta on artikkeleissa osoitteessa hessenschau.de, n-tv.de ja federalgovernment.de.