Tulevan helvetin seuraukset: Näin Ala-Saksi suojaa metsäpaloilta!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Elokuussa 1975 Niedersachsenissa, erityisesti Gifhornin alueella, riehuivat tuhoisat metsäpalot, jotka jättivät jälkeensä 13 000 hehtaaria tuhoa.

Im August 1975 wüteten verheerende Waldbrände in Niedersachsen, insbesondere im Landkreis Gifhorn, und hinterließen 13.000 Hektar Zerstörung.
Elokuussa 1975 Niedersachsenissa, erityisesti Gifhornin alueella, riehuivat tuhoisat metsäpalot, jotka jättivät jälkeensä 13 000 hehtaaria tuhoa.

Tulevan helvetin seuraukset: Näin Ala-Saksi suojaa metsäpaloilta!

11. elokuuta 2025 juhlitaan Saksan historian synkän luvun vuosipäivää: Lüneburgin nummen tuhoisat metsäpalot, jotka aiheuttivat valtavia vahinkoja vuonna 1975. Yli 13 000 hehtaaria metsää tuhoutuneena ja traagisena seurauksena seitsemästä kuolemantapauksesta, helvetti jää ankkuroituneena liittotasavallan suurimman palokatastrofin muistoon. 50 vuotta sitten liekit raivosivat erityisesti Südheidessa ja Wendlandissa, jotka raivosivat yli kymmenen päivää ja vaativat paitsi luontoa myös taistelevia palomiehiä. äänekäs ZDF Sään liittyvät olosuhteet, puuskittaiset tuulet, yli 30 asteen korkeat lämpötilat ja vain 20-30 % kosteus olivat pääasiallisia syitä tulipalojen dramaattisuuteen.

Vuoden 1972 Quimburga-myrsky jätti paljon kuivaa puuta, joihin liekit olivat liian iloisia tarttuessaan. Palon sammutuksen ja kaaoksen välinen raja ylitettiin nopeasti. Yli 15 000 palomiestä, 11 000 Bundeswehrin sotilasta ja monet vapaaehtoiset taistelivat liekkejä vastaan ​​päivien ajan. Puutteellinen tekniikka ja huono tiedonkulku vaikeuttivat toimintaa kuitenkin huomattavasti. Viestintäongelmat ja heikot komentorakenteet johtivat siihen, että katastrofi julistettiin vasta useita päiviä myöhemmin, kun tilanne oli jo rikki. Kuten NDR Tietojen mukaan vanhempi piirijohtaja ei aluksi hakenut apua, kun taas hänen sijaisensa arvioi tilanteen realistisesti ja hankki tukea, joka tuli lopulta myös ulkomailta.

Raskas taakka palomiesten harteilla

Viisi palomiestä menehtyi välittömästi toiminnan aikana tai terveysongelmiin, kuten sydämen vajaatoimintaan. Sammutustyöt olivat todellisia rasitteita: huonot tieolosuhteet ja veden puute haittasivat pelastustoimia palon leviäessä armottomasti. Lopputulos oli järkyttävä. Palo levisi nopeasti Quelohiin ja Meinerseniin. Elokuun 12. päivänä jotkin kaupungit joutuivat jopa evakuoimaan uusien tulipalojen syttyessä.

Näiden kokemusten valossa vastuuhenkilöt reagoivat katastrofiin. Palotyötyöhön on tehty olennaisia ​​muutoksia, kuten toiminnan alaikäraja nostettu 18 vuoteen. Myös kahden vuoden peruskoulutus tuli pakolliseksi, jotta palokunnalla olisi paras mahdollinen koulutus. Hierarkkisia rakenteita on perustettu, ja nyt on paremmin varusteltuja paloautoja radioilla, satelliittinavigaatiolla ja suuremmilla vesisäiliöillä. Ala-Saksi on myös perustanut nykyaikaisen metsäpalojen valvontakeskuksen, joka muun muassa tunnistaa droneteknologian avulla mahdolliset palolähteet varhaisessa vaiheessa.

Katse tulevaisuuteen

Menneisyyden opetukset ovat selvät: ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaarat muodostavat vakavan uhan. Lüneburgin nummi on edelleen palovaarallinen alue. Maan toimintasuunnitelma tulipalojen varhaiseen havaitsemiseen ja sammuttamiseen osoittaa, että viranomaiset ovat valmiita estämään uusia katastrofeja tulevaisuudessa. Yli 49 metsäkameran ja erityisen palokunnan ansiosta Ala-Saksi on nyt paremmassa asemassa kuin ennen. Mutta muisto elokuun 1975 traagisista tapahtumista säilyy. Se ei toimi vain varoituksena, vaan myös liikkeellepanevana voimana lisäparannuksille katastrofien hallinnassa ja palontorjunnassa. On toivottavaa, että tällaisten liekehtivien helvettien ei enää koskaan tarvitse tehdä niin paljon ihmisiä ja luontoa.