Huumori ja digitalisaatio: Henning Lühr mullistaa hallinnon!

Huumori ja digitalisaatio: Henning Lühr mullistaa hallinnon!

Osana vilkasta keskustelua huumorista julkisessa hallinnossa Henning Lühr, Digitaalisen osallistumisen instituutin kunniaprofessori ja entinen Bremenin valtionvaltuutettu, kertoi äskettäin kokemuksistaan ​​ja näkemyksistään. Lilienthalissa järjestetyllä yhteisöillallisella hän totesi, ettei hänellä ole pitkässä työelämässä suosikkivirkamiesvitsiä, sillä hallinnon arkielämässä on jo tarpeeksi satiirisia elementtejä tarjottavanaan. ”Nykyään julkinen palvelu heijastaa yhteiskuntaa paremmin”, Lühr sanoi, ja on virkistävää huomata, että vuorovaikutus toimistoissa on muuttunut avoimemmaksi ja humoristisemmaksi. Weser-Kurier raportoi, että Lühr on julkaissut huumorikirjan hallinnon ehdot, joista löytyy termi "osavaltio jumbo" – laina, jonka useat osavaltiot ottavat yhdessä.

Mutta huumori ei ole vain huviksi. Lühr korostaa, että hän on kokenut humoristisen viestinnän positiiviset vaikutukset ympäristössään. Esimerkki: Hän valmisti kollegoilleen seitsemän ruokalajin aterian, joka ei ainoastaan ​​edistä ihmissuhteita, vaan myös turvasi harmonisen työilmapiirin. Hän on enemmän kuin vain nauranut, hän on huolissaan julkisen palvelun vakavuudesta ja uudistusten tarpeesta.

Digitalisaation haaste

Keskeinen aihe, jolle Lühr on omistautunut, on julkishallinnon digitalisaatio. Hitaan digitalisoitumisellaan tällä alueella Saksa on vain 21. sijalla EU:n 27 valtion joukossa, mikä johtuu pääasiassa federalismista ja kuntien suuresta määrästä. Haasteena hän näkee tarpeen yksinkertaistaa hallintoprosesseja esimerkiksi ilmoittamalla syntymät automaattisesti lapsilisätoimistoihin. d-velop vahvistaa, että digitalisaatio nähdään merkittävänä mahdollisuutena lisätä tehokkuutta ja parantaa tyytyväisyyttä julkiseen palveluun. Kansalaiset hyötyvät, koska heidän huolensa tuodaan yhä enemmän esille.

Digitalisaation nykytila ​​on edelleen haastava monista mahdollisuuksista huolimatta. 80 % ongelmista on organisatorisia ja vain 20 % teknisiä. Vanhentuneet järjestelmät vaikeuttavat usein nykyaikaisten digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Perusteellisen muutoksen tarve muutosjohtamisessa on käymässä yhä selvemmäksi työntekijöiden sitouttamiseksi ja pelkojen vähentämiseksi.

Visio tulevaisuudesta

Lühr on jo hahmotellut suunnitelmia siitä, kuinka hän ryhtyisi kansleriksi kansalaisille ja piirihallinnon virkailijoille ymmärtääkseen paremmin heidän tarpeitaan. Hänen näkemyksensä hallinnon digitaalisesta muutoksesta keskittyy väestön erityistarpeisiin, ja hän näkee kirjastot keskeisinä toimijoina digitaalisessa osallistumisessa, koska ne voivat tarjota tukea hallinnollisissa asioissa.

Lührin mukaan digitalisaatio ei ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa sopeutumista ja koulutusta. Itse asiassa digitaalinen muutos edustaa muutosta, jolla on myös historialliset juuret. Itse termi "digitalisointi" on perustettu 1980-luvun puolivälistä lähtien. Wikipedia korostaa, että kyse on analogisten arvojen siirtämisestä digitaalisiin muotoihin, jotka puolestaan ​​ovat saatavilla sähköiseen tietojenkäsittelyyn. Tämä kehitys näkyy monilla elämänalueilla hallinnosta terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että huumorilla voidaan rakentaa silta hallinnossa, kun taas digitalisaatio nähdään olennaisena askeleena julkisten palvelujen tulevaisuudenkestävyyden parantamisessa. Henning Lühr on lähestymistapallaan esimerkki lähestyvästä julkishallinnon muutoksesta, joka asettaa kansalaisen keskipisteeseen eikä unohda ihmisten vuorovaikutusta.