Vechtan yliopisto taistelee ruokahävikkiä vastaan ​​Intiassa!

Vechtan yliopisto taistelee ruokahävikkiä vastaan ​​Intiassa!

Maailmanlaajuisesti tuotettu ruoka on aivan liian arvokasta hävitettäväksi. Täältä poikkitieteellinen tutkimusprojekti... Vectan yliopisto joka käsittelee ruokajätteen kierrätystä Bengalurussa, Intiassa. Tätä jännittävää projektia koordinoivat professori tohtori Andreas Bürkert Kasselin yliopistosta ja professori tohtori Nikolaus Schareika Göttingenin yliopistosta.

Hankkeen tavoitteena on analysoida kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta, joka usein unohdetaan ruokahävikkikeskustelussa. Saksan tutkimussäätiö (DFG) tukee tutkimusryhmää "Kestävä maaseutu – resurssit, yhteiskunta ja sääntely" ja varmistaa siten, että tästä globaalista ongelmasta saadaan arvokasta näkemystä.

Taustaa EU:n elintarviketilanteesta

Ruokahäviöt eivät ole ongelma vain Intiassa, vaan myös suuri ongelma Euroopassa. Monissa EU-maissa elintarvikehävikin mittaamista ja vähentämistä on tutkittu jo vuosia, kuten näin Thünen-instituutti raportoitu. Käytössä on erilaisia ​​tiedonkeruumenetelmiä tilastoista kotitaloustutkimuksiin jätteiden seulomiseen. Eri maiden erilaiset määritelmät ja keräysmenetelmät ovat kuitenkin suuri este tietojen vertailulle.

EU:n komissio perusti vuonna 2016 foorumin, jossa käsitellään yhdessä erilaisia ​​ruokahävikkiin ja -hävikkiin liittyviä kysymyksiä. Kaikki EU-maat sekä järjestöt, kuten FAO, OECD ja UNEP, ovat osa tätä foorumia. Merkittävä askel oli EU:n jätepuitedirektiivin uudistaminen vuonna 2018, jossa määriteltiin yhtenäinen ruokajätteen määritelmä ja vaaditaan jäsenvaltioita mittaamaan ja raportoimaan säännöllisesti jätemääränsä.

Nykyiset toimenpiteet ruokahävikin estämiseksi

EU-komissio julkaisi äskettäin ehdotuksen jätepuitedirektiivin tarkistamisesta edistääkseen edelleen elintarvike- ja tekstiilijätteen vähentämistä. Tämän saavuttamiseksi sitovat jätteen vähentämistavoitteet on määrä ottaa käyttöön vuoden 2030 loppuun mennessä. Näitä ovat esimerkiksi 10 prosentin vähennys elintarvikkeiden jalostuksessa ja valmistuksessa sekä vaikuttava 30 prosentin vähennys vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa, kuten esim. Euroopan parlamentti määrittää.

Maaliskuussa 2024 parlamentti hyväksyi kannanoton uudistukseen ja vaati entistä kunnianhimoisempia tavoitteita: vähintään 20 prosentin vähennystä elintarvikkeiden jalostuksessa ja 40 prosentin vähennystä vähittäiskaupassa ja elintarvikepalveluissa. Muita ratkaisuja ruokahävikin torjuntaan ovat "rumien" hedelmien ja vihannesten edistäminen, epäreilujen markkinakäytäntöjen seuranta ja päivämäärämerkintöjen selventäminen.

Kaikilla näillä toimilla EU osoittaa, että ruokahävikin torjunta ja resursseja säästävä ruoan käyttö ovat esityslistan kärjessä. Vechtan yliopiston lähestymistapa voisi antaa tässä ratkaisevan sysäyksen ja auttaa ratkaisemaan yhtä aikamme kiireellisimmistä ongelmista.