Lintuinfluenssa Ala-Saksissa: Yli 150 000 eläintä on jo tapettu!

Lintuinfluenssa Ala-Saksissa: Yli 150 000 eläintä on jo tapettu!

Viime viikkoina lintuinfluenssa on aiheuttanut valtavaa jännitystä Ala-Saksissa ja muissa osavaltioissa. Noin 150 000 eläintä on jo tapettu viruksen vuoksi NDR raportoitu. Maatalousministeri Miriam Staudte esitteli tämänhetkistä tilannetta lehdistötilaisuudessa ja kertoi vallitsevasta uhasta erityisesti alueen siipikarjankasvattajille.

Lokakuun alusta lähtien Ala-Saksin siipikarjatiloilla on vahvistettu 13 taudinpurkausta. Erityisesti Cloppenburgin, Diepholzin, Emslandin, Heidekreisin ja Vechtan piirit kärsivät. Cloppenburg on listan kärjessä seitsemällä taudinpurkauksella, kun taas vuonna 2024 siellä laskettiin noin 12,3 miljoonaa eläintä 2 257 siipikarjatilalla.

Vakaa velvoite ja taloudellinen paine

Tilanne pakottaa jotkin maakunnat määräämään pakolliset tallit estämään kesyllisen siipikarjan ja mahdollisten luonnonvaraisten lintujen välisen kosketuksen. Staudte on tietoinen siipikarjankasvattajien vaatimuksista valtakunnalliseen tallivelvollisuuteen, mutta näkee tämän myös taloudellisena paineena, erityisesti kun otetaan huomioon Hollannissa jo olemassa oleva tallivelvollisuus. Saksassa kaupallisilla siipikarjatiloilla on nyt todettu 35 lintuinfluenssaepidemiaa, joista erityisesti Niedersachsen, Mecklenburg-Vorpommern ja Brandenburg ovat kärsineet.

Saarland oli ensimmäinen liittovaltio, joka asetti vakaan vaatimuksen, ja sen jälkeen Hampuri. Brandenburgissa eläimet on joko pidettävä tallissa tai sijoitettava suojalaitteiden alle. Teollisuus kamppailee tällä hetkellä suurten ansionmenetysten kanssa. Maanviljelijä Malte Voigts, joka joutui tappamaan useita tuhansia hanhia ja ankkoja, arvioi tappionsa noin 730 000 euroksi. Ongelma, jonka monet viljelijät jakavat, on epävarma taloudellinen korvaus kadonneista eläimistä.

Korvaus- ja hajautusriskit

Staudte vaatii kärsineille eläinten omistajille suurempaa korvausta, joka on tällä hetkellä enintään 50 euroa eläintä kohden. Puolet niistä rahoittavat valtio ja Ala-Saksin eläintautirahasto. Samalla on huomioitava, että virus voi levitä eri olosuhteissa, kuten saastuneiden jalkineiden tai välineiden kautta. Lisäksi epäillään, että aerosolit siipikarjarikkailla alueilla edistävät viruksen leviämistä.

Siipikarjateollisuus ei siksi kohtaa pelkästään terveyshaasteita, vaan myös taloudellisia haasteita. Saksan siipikarjateollisuuden keskusliitto on jo hylännyt väitteet, joiden mukaan tehdasviljely olisi suurin syy virusepidemioihin. Heidän mukaansa luonnonvaraiset linnut ovat edelleen suurin virusten reservoaari.

Lihan hinnan nousu ja markkinoiden muutokset

Lintuinfluenssan seuraukset voivat kokea myös kuluttajat: ankan- ja hanhenlihan hinnannousua odotetaan, mikä kiristää markkinatilannetta entisestään. Tämä kehitys herättää kysymyksiä siipikarjankasvatuksen tulevasta vakaudesta Saksassa, erityisesti kärsineellä alueella.

Tarkasteltaessa taloudellista kontekstia osoittaa, että myös muiden alojen on voitettava haasteensa. Joten raportoitu Tilinpäätös että Kahootin toimitusjohtaja Eilert Hanoa toi yritykselleen positiivisen käänteen finanssimaailman myrskyisistä ajoista huolimatta. Vaikka yhden vuoden lasku oli aluksi tuhoisaa, yritys pääsi nopeasti takaisin raiteilleen.

Kaiken kaikkiaan tilanne on edelleen kireä ja kärsineet viljelijät ja yritykset luottavat nopeaan apuun ja ratkaisuihin lintuinfluenssan vaikutusten lieventämiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin paremmin vastaamiseksi.