Taide ja kirkko: Dortmund keskustelee pyhien tilojen tulevaisuudesta!

Taide ja kirkko: Dortmund keskustelee pyhien tilojen tulevaisuudesta!

Dortmundin Pauluskirche on ottanut tärkeän roolin kulttuurikirkona, ja se on tällä hetkellä esillä Gerhard Rossmannin taideinstallaatiolla "AFTERMATH – Pyhän Helenan jäännökset", joka on nähtävillä 26.10.2023 asti. Tämä kehitys heijastaa sitä syvällistä muutosta, jonka monet Saksan kirkkorakennukset joutuvat läpikäymään – muutos, jonka aiheuttaa kirkkojen kävijämäärien väheneminen ja seurakuntien väheneminen. Nordstadtbloggerin ilmoitusten mukaan yli puolet noin 40 000:sta Saksan puretusta kirkosta voidaan sulkea tai myydä seuraavan vuoden aikana. Itse Dortmundissa vaikutus vaikuttaa jopa 30 prosenttiin kirkoista, joihin kuuluu vähintään 40 rakennusta.

Vastatakseen tähän haasteeseen perustettiin heinäkuussa 2025 "Future Commission for Church Buildings". Tämä toimikunta on asettanut tavoitteekseen kehittää konsepteja ja ideoita kirkkojen uusiin käyttötarkoituksiin. Julkisen keskustelun aloitustilaisuus järjestetään 6.11.2023 klo 18.00. vuonna Ev. Pyhän Marian kaupunginkirkko. Taidehistorian professori Barbara Welzel korostaa ei-kaupallisten tilojen merkitystä kaupungeissamme ja sitä, että meidän pitäisi ajatella kirkkojen käyttöä.

Perinteiset rakenteet muutoksessa

Kirkkorakennusten muutos ei ole uusi aihe. Tämä suuntaus on ollut ilmeinen Saksassa lähes kolmen vuosikymmenen ajan, ja maallistumisprosessit ja yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet keskeisessä asemassa. Historiallisesti käyttömuutoksia on tapahtunut jo keskiajalla, esimerkiksi kun kappeleista tuli koulutiloja. Tänään herää kysymys: Mitä uusia mahdollisuuksia näille arkkitehtonisille aarteille on? Institute for the Federal Agency for Civic Education raportoi, että sekä suurten kirkkojen jäsenmäärän väheneminen että nopeasti laskevat kirkon verotulot merkitsevät sitä, että kirkkojen on oltava uudelleen kulttuurikohteita ja kaupunkeja.

Muutoksen tulee ottaa huomioon paitsi taloudelliset näkökohdat, myös säilyttää kirkkorakennusten kulttuurinen ja arkkitehtoninen merkitys. Kun keskitytään niiden erityisiin liturgisiin piirteisiin, kuten alttareihin ja kirkon torneihin, on tärkeää säilyttää suurelta osin sisustus ja kalusteet tällaisten muutosprosessien aikana. Tässä suhteessa konversion "miten" on ratkaiseva, selittää EKHN, kun taas kysymys "jos" muodostaa jo merkittävän osan keskustelua näiden paikkojen tulevaisuudesta.

Näkemyksiä harjoittelusta

Jotkut positiiviset esimerkit kirkkorakennusten muutoksesta antavat toivoa. Esimerkiksi Dortmundin Markuksen kirkko muutettiin sosiaalis-ekologiseksi keskukseksi (SÖZ). Keskus tarjoaa monenlaista sosiaalista ja kulttuurista tarjontaa, joka rahoitetaan vuokratuloilla ja kaupungin rahoituksella. Nämä mallihankkeet osoittavat, kuinka toimiva uudelleenvihkiminen voi onnistua vaarantamatta kirkkojen kulttuuriarvoja.

Haasteet ovat kuitenkin suuria. Rakennuksia kunnostettaessa on olennaista, että rakenteelliset toimenpiteet tehdään harkitusti ja kestävästi eivätkä alenna rakennusten muistomerkkiarvoa. Tällaisten muutosten tulee olla palautuvia, mikä tarkoittaa, että ne on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä.

Suuri yleisö on avoin näille syvällisille aiheille. Tuleva keskustelu 6. marraskuuta näyttää, löydämmekö yhdessä ratkaisuja kirkon säilyttämiseksi yhteiskunnan resonanssitiloina ja niiden muuntamiseksi huomisen kansalaisten tarpeisiin.