USA:n hyökkäys Irania vastaan: israelilaiset hengittävät helpotuksesta huolen kasvaessa

USA:n hyökkäys Irania vastaan: israelilaiset hengittävät helpotuksesta huolen kasvaessa

Lähi-idän tilanne on viime päivinä taas heikentynyt. 22. kesäkuuta 2025 Yhdysvaltain armeija hyökkäsi Iranin ydinlaitoksiin 14 bunkkeria rikkovalla pommilla, mikä ruokkii monia pelkoja entisestään eskaloitumisesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuvaili sotilaallisia toimia "erittäin onnistuneiksi" ja puolustusministeri Pete Hegseth "ylivoimaiseksi menestykseksi". Tästä USA:n myönteisestä palautteesta huolimatta hyökkäysten luokittelu kansainvälisen oikeuden mukaan on edelleen kiistanalainen. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat arvostelevat sitä, että hyökkäykset Iranin laitoksiin voivat tuskin olla laillisesti perusteltuja. YK:n peruskirjan mukaan valtiot ovat velvollisia toimimaan rauhanomaisesti keskenään, eikä sotilaallisia operaatioita yleensä sallita ilman itsepuolustustilannetta, kuten Tagesschau raportoi.

Israelin reaktiosta voidaan sanoa, että ylivoimainen enemmistö kansalaisista kokee helpotusta Yhdysvaltain hyökkäyksestä. Monet israelilaiset, mukaan lukien 72-vuotias Nili Tel Avivista, näkevät tämän hyökkäyksen signaalina Iranin kansalle ja välttämättömänä pelotteena Iranille, jota pidetään eksistentiaalisena uhkana. Turvallisuustilannetta rasittavat vakavasti Iranin laaja ohjusarsenaali ja kiistanalainen ydinohjelma. Vaikka Israelissa vallitsee laaja yksimielisyys Iranin sotilaallisten voimavarojen purkamisesta, valtiota ympäröivien aseellisten ryhmien, kuten Hamasin ja Hizbollahin, "tulirenkaasta" on edelleen huolta. Kyselyn mukaan israelilaisten enemmistö tukee hyökkäystä, mutta on samalla huolissaan sotilaallisen operaation etenemisestä ja ilmaisee huolensa siitä, ettei hallituksella ole selkeää suunnitelmaa päätökseen, raportoi [Radio Ennepe Ruhr](https://www.radioenneperuhr.de/artikel/ich-bin-dankbar-us-attack-laesst-3fa.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmat konfliktiin

Yhdysvaltain hyökkäysten arviointi kansainvälisen oikeuden perusteella on monimutkaista. YK:n peruskirjan artiklan 51 mukaan valtiot voivat puolustaa itseään, jos niitä vastaan ​​hyökätään. Hyökkäys Iranin ydinlaitoksiin ei kuitenkaan ole tarkoitettu välittömään hyökkäykseen, vaan se on luokiteltu ennalta ehkäiseväksi iskuksi, joka ei kuulu kansainvälisen oikeuden piiriin. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat huomauttaneet, että Iranin välittömästä hyökkäyksestä ei ole olemassa vankkaa näyttöä. Suurin osa kansainvälisistä lakimiehistä ei siksi näe Israelin oikeutta itsepuolustukseen Irania vastaan, kuten [Deutschlandfunk] (https://www.deutschlandfunk.de/israel-iran-atom Waffen-krieg-voelkerrecht-100.html) raportoi.

Toinen seikka on, että sotilaalliset hyökkäykset ydinvoimaloihin ovat sallittuja vain tiukoin ehdoin. Hyökkäys saattaa näin ollen loukata tällaisten järjestelmien erityissuojaa. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat myös kiinnittäneet huomiota siviiliväestön suojelunormiin, joka on kirjattu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen. Iran itse on vastannut Yhdysvaltain hyökkäykseen raketti-iskuilla Israelin kaupunkeihin, ja vahingot ovat jo nähtävissä. Näiden väitettyjen vastatoimien on kuitenkin pysyttävä itsepuolustusoikeuden puitteissa, eivätkä ne saa kohdistua siviilejä vastaan, mikä on vakava haaste nykyisessä tilanteessa.

Tämänhetkiset tapahtumat osoittavat Lähi-idän tilanteen monimutkaisuuden, jossa on voitettava paitsi geopoliittiset myös kansainväliset oikeudelliset haasteet. Toivoa on edelleen, että hyökkäystä Iranin ydinlaitoksiin ei pidetä vain lyhyen aikavälin sotilaallisena toimenpiteenä, vaan se voi johtaa vakaampaan ja rauhallisempaan Lähi-itään.