Uhanalainen sileäkäärme: laji sukupuuttoon ovellamme?
Höxter tarjoaa tietoa B64/B83-raon sulkeutumisesta ja uhanalaisen sileän käärmeen suojelun tärkeydestä.

Uhanalainen sileäkäärme: laji sukupuuttoon ovellamme?
Viime viikkoina on keskitytty alueen tärkeän tieverkoston rakentamiseen, erityisesti Godelheimin ja Ottbergenin välisen kuilun kaventamiseen. Monet asukkaat ovat intohimoisia ilmaisemaan huolensa ja puuttumaan mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin ympäröivällä alueella. Westfalen-Blatt kertoo, että hanketta vastaan on nostettu useita oikeudenkäyntejä. Asukkaiden huoli ei koske vain liikenteen melua, vaan ennen kaikkea mahdollisia häiriöitä luontoon ja paikalliseen luontoon.
Erityisen suojelun arvoinen eläin, jonka olemassaoloa rakennusprojektit uhkaavat, on sileäkäärme (Coronella austriaca). Tällä Euroopassa ja naapuri-Aasiassa laajalle levinneellä käärmeellä on suojeltu asema, jota ei pidä aliarvioida: vaikka se on luokiteltu "uhanalaiseksi" Saksan punaisella listalla, sitä ei pidetä uhanalaisena monissa muissa Euroopan maissa. Se on erityisen uhanalainen Saksan pohjoisilla alueilla, mikä johtuu sen elinympäristön katoamisesta. Liittovaltion luonnonsuojeluvirasto kuvaa, että sileä käärme on ensisijaisesti kotoisin avoimista, puoliavoimista elinympäristöistä, joissa on kuollutta puuta ja kivikasoja.
Paineen alaisia elinympäristöjä
Sileäkäärmeen uhka johtuu sen luonnollisten elinympäristöjen tuhoutumisesta maataloustoimenpiteiden ja tienrakennustoimien avulla. Suurin huolenaihe on laajamittainen turvelouhinta, joka ei ainoastaan rajoita massiivisesti silikäärmeen, vaan myös monien muiden eläin- ja kasvilajien elinympäristöä. Kenttäherpetologia korostaa, että kaikki uudet rakennushankkeet on arvioitava huolellisesti alueilla, joilla asuu uhanalaisia lajeja, kuten sileäkäärmeitä.
Niiden väestön vähenemisen estämiseksi tarvitaan kiireesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Tämä sisältää ennen kaikkea sopivien elinympäristöjen verkottamisen ja luonnonrakenteiden säilyttämisen. Tavoitteena tulee olla ihmisten ja luonnon rinnakkaiselon edistäminen ja samalla suojella sileää käärmettä sen tutussa ympäristössä.
Yhdessä elinympäristöjen suojelemiseksi
Sileäkäärmeelle on toivoa, jos ympäristönsuojelijat, maanviljelijät ja paikalliset asukkaat työskentelevät käsi kädessä arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämiseksi. Lisähuomiota tulisi kiinnittää koulujen koulutukseen ja yleisön tiedottamiseen sileäkäärmeiden ja niiden elinympäristöjen tärkeydestä. Tämä on ainoa tapa minimoida niiden elinympäristön mahdollinen saastuminen ja tuhoutuminen uusien rakennushankkeiden kautta.
Godelheim-Ottbergenin kuilun sulkemisen asukkaiden haasteena on kertoa selkeästi huolenaiheistaan ja löytää oikea tasapaino tarvittavan infrastruktuurin ja arvokkaiden ekosysteemien suojelun välillä. Hyvä käsi tässä ei voisi hyödyttää vain sileää käärmettä, vaan koko aluetta.