Vihreiden johtaja Brantner arvostelee Merziä: heikko johtajuus asepalveluksessa!

Vihreiden johtaja Brantner arvostelee Merziä: heikko johtajuus asepalveluksessa!

Tämänpäiväisessä keskustelussa asepalveluksesta Saksan poliittiset johtajat herättävät huomiota. Erfurtissa pidetyssä puoluekonferenssissa vihreiden puolueen puheenjohtaja Franziska Brantner kyseenalaisti jyrkästi CDU:n ja SPD:n johdon. Brantner arvosteli erityisesti liittokansleri Friedrich Merziä ja syytti häntä heikosta toiminnasta keskustelussa asepalveluksen arpajaisjärjestelmästä. Hänen mielestään näiden kahden puolueen nykytila ​​heijastaa heikkoa johtajuutta, joka näkyy nyt kaikkialla, erityisesti mitä tulee Ukrainan tukemiseen. Merziä kritisoidaan myös hänen epäröivästään suhtautumisestaan ​​Taurus-risteilyohjusten toimittamiseen maahan. Brantnerin mukaan CDU:n ja SPD:n liittouma voi osoittautua jopa jakautuneemmaksi kuin edellinen liikennevaloliittouma, joka oli vaalikauden lopussa.

Asepalvelus on ollut uutisotsikoissa viime viikkoina uudestaan ​​ja uudestaan. 14. lokakuuta 2025 tämän aiheen poliittisista epäselvyyksistä keskusteltiin Markus Lanzin lähetyksessä. Kävi ilmi, että hallituksen 27. elokuuta tekemä päätös velvoitti kaikki 18-vuotiaat täyttämään soveltuvuuskyselyn kiinnostuksestaan ​​asepalvelukseen. Miesten on täytettävä tämä kysely, mutta naisille se on vapaaehtoista. Keskustelu asevelvollisuudesta on monien mielestä olennainen Bundeswehrin tulevaisuuden kannalta, sillä se tarvitsee lisää sotilaallisia valmiuksia saavuttaakseen Naton tavoitteen 90 000 varusmiestä vuoteen 2035 mennessä. CDU:n pääsihteeri Carsten Linnemann vaati sitovampia elementtejä tähän prosessiin.

Epäonnistunut kompromissi

Kun CDU ja SPD sopivat nopeasti asepalveluksen arpajaisjärjestelmästä, tämä kompromissi romahti vain lyhyen ajan kuluttua. Linnemann sanoi, että Saksa tarvitsee 10 000 varusmiestä vuosittain ja joutuisi harkitsemaan arpajaisjärjestelmää, jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi. Puolustusministeri Boris Pistorius on joutunut tulitusten kohteeksi, koska häntä syytetään ryhmittymien sopimuksen torpedoimisesta. Molempien leirien kriitikot vaativat lisää selkeyttä ja tuloksia asevelvollisuuden vakauttamiseksi vapaaehtoisten avulla. Vastarinta näitä toimenpiteitä kohtaan kasvaa erityisesti Kölnissä mielenosoittaneiden aktiivisten sodanvastaisten aktivistien keskuudessa.

Näkökulmat ja haasteet

Keskustelu asepalveluksesta tähtää myös Bundeswehrin vahvistamiseen. Suunnitelmana on nostaa sotilaiden määrä vähintään 260 000 aktiiviseen sotilaan vuoteen 2035 mennessä ja kaksinkertaistaa reserviläisten määrä. Uusi lakiasetus sallii jopa liittohallituksen aktivoida kutsumismääräyksen jännitteen tai puolustuksen ulkopuolella. Mutta Bundestagin hyväksyntä on edelleen välttämätöntä.

Haasteet ovat selvät: CDU:n Norbert Röttgenin ja vihreiden Katharina Drögen kaltaiset kriitikot valittavat jo nyt siitä, että nykyinen laki ei riitä houkuttelemaan nuoria palveluun. Bundeswehr-yhdistys huomauttaa merkittävistä puutteista henkilöstön rekrytoinnin ja säilyttämisen osalta. Suurin osa väestöstä seuraa kehitystä skeptisesti ja ihmettelee, voiko Bundeswehr todella selviytyä vapaaehtoistyöllä.

Aikana, jolloin turvallisuustilanne Euroopassa on edelleen kireänä Ukrainan konfliktin vuoksi, asepalveluksesta on tulossa enemmän kuin koskaan sisäpolitiikan kiistapaikka. Nähtäväksi jää, miten osapuolet voivat ratkaista nykyiset konfliktit. Keskustelut sotilasuudistuksesta ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi.

Lisätietoja asepalveluksen ajankohtaisesta kehityksestä löytyy raporteista eteläsaksalaiset, ZDF ja päivittäisiä uutisia to.