Epäjärjestys Reichstagin edessä: Merzin politiikka epätoivon ja halvaantumisen välillä

Epäjärjestys Reichstagin edessä: Merzin politiikka epätoivon ja halvaantumisen välillä

Koulutusmatkalla Berliinissä: Britit ja amerikkalaiset tutkivat imperiumia. Tämän matkan painopiste on vierailu Reichstagiin, joka on yksi Euroopan tunnetuimmista parlamentaarisista rakennuksista. Mutta vaikka nähtävyydet loistavat, Reichstagin edessä on autio kohtaus. Rakennusaidat, betonilohkot ja kontit luovat kuvan epäjärjestyksestä, joka heijastelee Saksan tämänhetkistä poliittista tilannetta. Berliner Zeitungin mukaan Tasavallan aukion uudistamissuunnitelmat eivät sovellu Valtiopäivän rakennuksen esteettisyyden korostamiseen.

Reichstag houkuttelee vuosittain noin 2,5 miljoonaa kävijää, ja se on yksi maailman vierailluimmista hallintorakennuksista. Mutta poliittisen tilanteen kritiikki on yhä kovempaa. Kansleri Friedrich Merzin (CDU) uuden hallituksen aikana kuvatut uudistukset näyttävät olevan kunnianhimoisia ja improvisoituja. Ilmoitettu "uudistusten syksy" ei toteudu, kun taas poliittiset toimijat pysyvät halvaantuneina ja pieninä-pieninä. Energia ja rohkeus suuriin muutoksiin puuttuvat, ja Merzin lukuisat ilmoitukset eivät ole uskottavia.

Poliittiset tavoitteet ja konseptin puute

Toinen asia, jonka Berliner Zeitung korostaa, on kasvava tuki oppositiopuolueille, kuten AfD:lle ja vasemmistolle. Vision ja edistyksen tarpeesta huolimatta poliittinen maisema on edelleen hämmentävä. Asiantuntijat vaativat voimakkaita toimia, mutta Merzin hallitus on toistaiseksi tehnyt vain vähän saavuttaakseen todellista edistystä.

Saksalla on myös suuria haasteita energiapolitiikassa. Energian tuonnin suurta osuutta arvostellaan riittämättömäksi. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan suurin osa saksalaisista kannattaa ydinvoimaan paluuta. Tämä kehitys tapahtuu aikana, jolloin liittohallitus suunnittelee Gundremmingenin olemassa olevien jäähdytystornien räjäyttämistä. Energiapolitiikan suunnanmuutos näkyy myös siinä, että liittovaltio avautuu uusille teknologioille, kuten pienille modulaarisille ydinreaktoreille (SMR), jotka rahoitetaan EU:n budjetista, vaikka ydinvoimaa alun perin haluttiin käyttää.

Uudistuksia ja visioita tulevaisuudesta

Ensimmäisessä hallituksen julkilausumassa 14. toukokuuta Friedrich Merz esitteli uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa Saksan kilpailukykyä. Suunnitelmana on vähentää byrokratiaa, alentaa energian hintoja ja investoida infrastruktuuriin. Selvää on kuitenkin se, että nämä toimenpiteet vaativat "valtavia ponnisteluja" ja samalla tuottavampaa työkulttuuria. Suunnitellun verohelpotuksen tarkoituksena on antaa taloudelle vauhtia Saksan pyrkiessä vahvempaan johtoasemaan Euroopassa.

Liittohallitus haluaa myös lisätä karkotuksia ja korostaa, että Saksa pysyy maahanmuuttomaana. Infrastruktuurivajeen vuoksi, jonka liittovaltion liikenneministeriön mukaan seuraavien neljän vuoden aikana arvioidaan olevan 15 miljardia euroa, tarvitaan kiireellisiä investointitoimenpiteitä.

Vaikka EU vaatii edelleen ilmastotavoitteita ja näkee hiilidioksidin hinnoittelun keskeisenä välineenä, Merzin tuleva poliittinen linja on vaarassa: saavuttaako Saksa todella uuden vaurauden ja yhteisen suunnittelun aikakauden vai pysyykö kaikki ennallaan? Seuraavat kuukaudet näyttävät, onko Merzillä ja hänen hallituksellaan tarvittavat taidot kääntää asiat toisinpäin.

Kansalaisille ja tuleville sukupolville voimme vain toivoa, että suurten sanojen takana on tekoja - sillä tällä hetkellä poliittisia tavoitteita leimaa epäjärjestys ja epävarmuus.