Kritiikki Klöckneriä kohtaan: Bundestag boikotoi CSD:tä ja sateenkaarilippua!

Kritiikki Klöckneriä kohtaan: Bundestag boikotoi CSD:tä ja sateenkaarilippua!

Liittopäivien puheenjohtajan Julia Klöcknerin (CDU) päätös, jonka mukaan liittopäivien hallinto ei osallistu tänä vuonna Berliinissä järjestettävään Christopher Street Day -päivään (CSD), herättää aaltoja ja aiheuttaa laajaa kritiikkiä LGBTI-yhteisössä. Klöckner kielsi liittopäivien työntekijöitä osallistumasta mielenosoitukseen tunnistettavana ryhmänä, eikä myöskään sallinut sateenkaarilipun nostamista Reichstag-rakennukseen tapahtumapäivänä. Hän yhdisti toimintansa puolueettomuusvaatimukseen ja huomautti, että liittopäivien hallinto ei saa osallistua poliittisiin mielenosoituksiin ja julkisiin kokouksiin, kun taas työn ulkopuolella olevat työntekijät voivat tietysti osallistua. Tämä päätös tehtiin huolimatta aiemmasta perinteestä, jonka mukaan liittopäivien hallinto on viime vuosina aina osoittanut vahvaa ja näkyvää läsnäoloa Berliinin arvopaperikeskuksessa. Berliner CSD -yhdistys korostaa, että vetäytyminen nähdään "aktiivisena queer-näkyvyyden hylkäämisenä" ja vaatii Klöckneriä antamaan julkisen lausunnon kantansa selventämiseksi. [SWR] raportoi, että Klöckner näkee tämän osana puolueettomuusvelvollisuuttaan.

Rheinland-Pfalzissa reaktio Klöcknerin päätökseen on yhtä selvä. LGBTI-ryhmien yhdistys Queernet-RLP kritisoi toimintaa jyrkästi, ja Queernet-RLP:n tiedottaja Joachim Schulte totesi, että Klöcknerin päätös palvelee yhteiskunnallista suuntausta, joka rajoittaa ihmisten vapautta. Lisäksi Koblenzerin queer-edustaja Patricia Pederzani huomautti, että LGBTQI ei ole ideologinen rakennelma, vaan pikemminkin osa identiteettiä, mikä kyseenalaistaa Klöcknerin näkemyksen puolueettomuudesta. Myös Rheinland-Pfalzin osavaltion parlamentin presidentti Hendrik Hering (SPD) ottaa Klöcknerin vakavasti. Hän näkee CSD:n korvaamattomana tasa-arvon ja kunnioituksen symbolina ja osana valtion velvollisuutta suojella queer-ihmisiä. Tätä merkitystä koko yhteiskunnalle korostetaan myös Bad Kreuznachissa, jossa kaupunkihallinnot, kuten Mainz, Nierstein ja Bingen, tukevat arvopaperikeskusta. Stefan Butz, arvopaperikeskuksen järjestäjä Bad Kreuznachissa, kuvailee Klöcknerin päätöstä vääräksi signaaliksi.

Christopher Street Dayn juuret

Christopher Street Dayn juuret ovat LGBTI-liikkeen mielenosoituksissa, jotka alkoivat Saksassa 1900-luvun alussa. Keskeinen hetki oli poliisin levottomuus Stonewall Innissä New Yorkissa vuonna 1969, jossa LGBTI-ihmiset vastustivat syrjintää. Vuotta myöhemmin, 28. kesäkuuta 1970, pidettiin ensimmäinen "Christopher Streetin vapautuspäivä", jota pidetään ensimmäisenä Pride-mielenosoituksena ja jota nyt vietetään maailmanlaajuisesti satojen tuhansien osallistujien kera. June, virallinen Pride-kuukausi, antaa vahvan lausunnon LGBTI-yhteisöjen näkyvyydestä ja oikeuksista. Vaikka oikeudellinen tilanne on edistynyt monissa maissa - kuten avioliitto kaikille Saksassa - vaatimuksia on edelleen monia. Näitä ovat muun muassa itsemääräämislain käyttöönotto ja vanhempainlain uudistukset. LGBTI-ihmisiä vastaan ​​tehdyt hyökkäykset ovat edelleen vakava ongelma, minkä vuoksi jatkuva protesti ja solidaarisuus Pride-tapahtumien aikana on välttämätöntä. [Amnesty] huomauttaa, että huolimatta positiivisesta kehityksestä, kuten Moldovan suurimmasta Pride-kulkueesta, LGBTI-aktivisteja vastaan ​​kohdistetaan syvää sortoa muissa maissa, kuten Venäjällä ja Turkissa.

Tätä taustaa vasten aikana, jolloin LGBTI-ihmisten näkyvyys ja oikeuksien suojelu on tärkeämpää kuin koskaan, Klöcknerin päätös koetaan askeleena taaksepäin. Arvopaperikeskus ei ainoastaan ​​tarjoa tilaa juhlia monimuotoisuutta, vaan se on myös tärkeä foorumi syrjintää vastaan ​​ja tasa-arvoa vastaan. Täydellisen tasa-arvon ja kaikkien ihmisten identiteetin kunnioittamisen vaatimus on siksi edelleen keskeinen ja olennainen.