Vanhustenliitto puolustaa itseään: ”Boomer-soolot” vaarantavat eläkejärjestelmän!

Vanhustenliitto puolustaa itseään: ”Boomer-soolot” vaarantavat eläkejärjestelmän!

Keskustelu eläketurvan tulevaisuudesta Saksassa käy yhä kiivaammaksi, varsinkin kun on kyse ehdotuksesta uudesta "boomer-soolosta". Rheinland-Pfalzin CDU-eläkeläisten liitto on selvästi vastustanut tätä käsitettä. Birkenfeld SU -piiriyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa osavaltion puheenjohtaja Karl-Heinz Totz ilmaisi huolensa ja kuvaili ehdotettua eläkkeiden, eläkkeiden ja eläkkeiden erityismaksua epäoikeudenmukaiseksi ja perustuslaillisesti kyseenalaiseksi. Hän korostaa, että koko elämänsä työskennelleiden ja järjestelmään palkansaajien tulee voida luottaa asianmukaisiin vanhuusetuuksiin ilman, että heitä rasitetaan uusilla veroilla. Tämä näkökulma on monien mielestä reilun suorituskyvyn ilmaisu, jota Eläkeläisten Liitto kannattaa.

"Buumi-solidaarisuus" sisältäisi kymmenen prosentin erityisveron kaikista eläketuloista ja se voisi koskea erityisesti varakkaampia eläkeläisiä alemman tulotason eläkkeensaajien tukemiseksi. Tämä ajatus, jonka Saksan taloustutkimuslaitos (DIW) otti käyttöön, on tarkoitettu ottamaan erityisesti huomioon väestörakenteen muutoksen tulevat haasteet. Peter Haanin kaltaiset tutkijat ovat jo huomauttaneet, että aiemmin eläkejärjestelmän kestävää vakauttamista varten ei luotu riittävästi varoja. Monille eläkeläisille tilanne on edelleen jännittynyt: Deutschlandfunk Eläkkeensaajista 61 % saa nettona alle 1 200 euroa kuukaudessa ja kolmasosa jopa alle 750 euroa, mikä ajaa heidät köyhyysrajalle.

Poliittiset reaktiot ja haasteet

Poliittisissa maisemissa on kuitenkin myös kriittisiä ääniä ehdotuksesta. IW Köln ja veronmaksajien yhdistys varoittavat, että suurenmoinen solidaarisuus voi heikentää eläkevakuutuksen periaatetta. DIW on myös todennut, että varakkaiden eläkeläisten maltillinen rasitus ei riitä saamaan aikaan merkittäviä muutoksia. Eläkejärjestelmän uudistamista vaaditaan yhä enemmän ZDF Monika Schnitzerin kaltaisten asiantuntijoiden tukemana, joka muun muassa tuo peliin korkeamman eläkeiän. Ikäraja nostetaan asteittain 67 vuoteen vuoteen 2029 mennessä, kun taas jotkut poliitikot keskustelevat jo sen mukauttamisesta elinajanodotteen kasvuun.

Keskustelu eläkeuudistuksesta jatkuu jännittävänä ja osoittaa, kuinka tärkeää on löytää tasapaino, joka vastaa sekä nuorempien että vanhempien sukupolvien tarpeita. Lakisääteisen eläkkeen sisäinen uudelleenjakoehdotus saattaisi asettaa raskaan taakan keskituloisille eläkkeensaajille, minkä vuoksi tässäkin herää kysymys oikeudenmukaisuudesta. On luotava vakaat ja oikeudenmukaiset puitteet kaikille sukupolville, jotta luottamus eläkejärjestelmään ei vaarannu, kuten Totz aivan oikein korostaa.

Nähtäväksi jää, saadaanko konkreettisia toimia toteutettua ja kuinka nopeasti ja kehittyykö keskustelu oikeudenmukaisen ratkaisun puolesta kaikille osapuolille.